kiu­kut­taa

verbi/ˈkiu̯kutːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kiu-kut-taa (3 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 16 262. yleisin sana

Johdettu sanasta: kiukku

Merkitykset

  1. kokea kiukun tunnettaNyt minua kyllä kiukuttaa!
  2. (murteellinen)(harvinainen)kiusata, ärsytelläTaasko se Pekka tuolla kiukuttaa Maijaa?

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Häntä kiukutti valon voittoretki läpi vuorokauden hetkien ja pimeyden tappio.
— Selma Lagerlöf, Gösta Berlingin taru
Minua pakkasi kiukuttamaan, nyt myöhästyisin autosta, ja taas menisi päivä suunnitellusta hukkaan.
— Sulo-Weikko Pekkola Pekkola, Hyvästi Porvoo — morjens Kalkutta
Lisäksi hän on erittäin rohkea, mikä kiukuttaa miehistöä, samoin kuin hänen kimeä -ääninen puheensa.
— Wikipedia: Lammio

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kiukuttaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Häntä kiukutti sanomattomasti, että tuo sana oli johtunut hänen mieleensä.
— Eino Railo, Kuninkaan tytär ja puoli valtakuntaa eli köyhän osa
Mutta vieläkin enemmän kiukutti karjalaisten miesten nauru ja pilkkasanat.
— Reino Rauanheimo, Luostarin kasvatti
Hän katseli äreänä maahan, ja saatoin huomata että häntä kiukutti kovasti se, että itsepäisesti pidin asian omana tietonani.
— Stanley Weyman, Todellinen aatelismies

Etymologia

kiukku + johdin -tta

Yhdyssanat ja johdokset

Esiintymistiheys

7 188 esiintymää · 2.7 / milj.

Suomi24
3.2
Sanomalehdet
1.0
Aikakauslehdet
0.6
Wikipedia
0.0
Reddit
1.3
Tekstitykset
0.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: kiukuttaa 79 % · kiukuta 8 % · kiukutti 7 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kiukuttaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkiukutankiukutinolen kiukuttanutolin kiukuttanut
sinäkiukutatkiukutitolet kiukuttanutolit kiukuttanut
hänkiukuttaakiukuttion kiukuttanutoli kiukuttanut
mekiukutammekiukutimmeolemme kiukuttaneetolimme kiukuttaneet
tekiukutattekiukutitteolette kiukuttaneetolitte kiukuttaneet
hekiukuttavatkiukuttivatovat kiukuttaneetolivat kiukuttaneet
passiivikiukutetaankiukutettiinon kiukutettuoli kiukutettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkiukuttaisinolisin kiukuttanut
sinäkiukuttaisitolisit kiukuttanut
hänkiukuttaisiolisi kiukuttanut
mekiukuttaisimmeolisimme kiukuttaneet
tekiukuttaisitteolisitte kiukuttaneet
hekiukuttaisivatolisivat kiukuttaneet
passiivikiukutettaisiinolisi kiukutettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkiukuta—
hänkiukuttakoonolkoon kiukuttanut
mekiukuttakaamme—
tekiukuttakaa—
hekiukuttakootolkoot kiukuttaneet
passiivikiukutettakoonolkoon kiukutettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkiukuttanenlienen kiukuttanut
sinäkiukuttanetlienet kiukuttanut
hänkiukuttaneelienee kiukuttanut
mekiukuttanemmelienemme kiukuttaneet
tekiukuttanettelienette kiukuttaneet
hekiukuttanevatlienevät kiukuttaneet
passiivikiukutettaneenlienee kiukutettu

Infinitiivit

1. infinitiivikiukuttaa
1. inf. pitkä muotokiukuttaakseen
2. inf. inessiivikiukuttaessa
2. inf. inessiivi, passiivikiukutettaessa
2. inf. instruktiivikiukuttaen
3. inf. inessiivikiukuttamassa
3. inf. elatiivikiukuttamasta
3. inf. illatiivikiukuttamaan
3. inf. adessiivikiukuttamalla
3. inf. abessiivikiukuttamatta
3. inf. instruktiivikiukuttaman
4. infinitiivikiukuttaminen
5. infinitiivikiukuttamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikiukuttava
Passiivin 1. partisiippikiukutettava
Aktiivin 2. partisiippikiukuttanut
Passiivin 2. partisiippikiukutettu
Agenttipartisiippikiukuttama
Kieltopartisiippikiukuttamaton

Riimit

-iukutːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kiukuttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kiukuttaa