kiu­ku­tel­la

"Tässä minä olen, Daniel", sanoi Nessy palaten huoneeseen; ja poistuessani sieltä käytävälle murtunein, toivottomin mielin, kuulin hänen puhuttelevan isääni hyväilevällä ja nöyrän mielittelevällä äänellään, isäni moittiessa ja kiukutellessa hänelle.

Tästä sävystä tuli hänen kasvoilleen pelästynyt ilme; hän yritti hymyilyä, mutta se katosi jälleen heti, ja hän pysyi äänettömänä kuin toruja saanut lapsi, sillävälin kun minä raivoten kiukuttelin omalle itselleni.

Resitatiivi ja aaria: „ Vedrò mentr 'io sospiro " Kreivi kuulee Susannan sanovan Figarolle, että tapaus on voitettu, epäilee tulleensa petetyksi ja kiukuttelee aariassaan, ettei hänen palvelijansa sovi saada naista (Susanna), jota hän itse haluaa.