Asiasanasto.fi

kiusaaminen

substantiivi

/ˈkiu̯sɑːminen/

Johdettu sanasta: kiusata

Merkitys

  1. 1.samaan henkilöön toistuvasti kohdistuvaa aggression sisältävää tarkoituksellista loukkaamista, vahingoittamista tai syrjimistä

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Etymologia

teonnimi verbistä kiusata

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.bullying
  • virokiusamine

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Monelle niistä on heikompiensa ja varsinkin lasten kiusaaminen ja nokitteleminen mielityötä.

Eino Railo, Kuninkaan tytär ja puoli valtakuntaa eli köyhän osa

"Kuulkaas komsarjus", keskeytti Iska siltavoutia, jota näytti suuresti viehättävän talonväen kiusaaminen, — "kuulkaas komsarjus, millä keinoin sitä kruunulta saapi lainoja?"

Juho Reijonen, Kertoelmia ja kuvauksia

Niissä teemoina ovat kiusaaminen, sosiaalinen media, seksuaalinen itsemääräämisoikeus ja päihteet.

Wikipedia: Helsingin poliisisoittokunta

Englanninkieliset vastineet

  • annoying
  • terrorisation
  • terrorization
  • bedevilment
  • bullying

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivikiusaaminen
Genetiivikiusaamisen
Partitiivikiusaamista
Essiivikiusaamisena
Translatiivikiusaamiseksi
Inessiivikiusaamisessa
Elatiivikiusaamisesta
Illatiivikiusaamiseen
Adessiivikiusaamisella
Ablatiivikiusaamiselta
Allatiivikiusaamiselle
Abessiivikiusaamisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit