kiu­saa­mi­nen

substantiivi/ˈkiu̯sɑːminen/
Jaa

Johdettu sanasta: kiusata

Merkitys

  1. samaan henkilöön toistuvasti kohdistuvaa aggression sisältävää tarkoituksellista loukkaamista, vahingoittamista tai syrjimistä

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Etymologia

teonnimi verbistä kiusata

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.bullying
  • virokiusamine

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Monelle niistä on heikompiensa ja varsinkin lasten kiusaaminen ja nokitteleminen mielityötä.
— Eino Railo, Kuninkaan tytär ja puoli valtakuntaa eli köyhän osa
"Kuulkaas komsarjus", keskeytti Iska siltavoutia, jota näytti suuresti viehättävän talonväen kiusaaminen, — "kuulkaas komsarjus, millä keinoin sitä kruunulta saapi lainoja?"
— Juho Reijonen, Kertoelmia ja kuvauksia
Niissä teemoina ovat kiusaaminen, sosiaalinen media, seksuaalinen itsemääräämisoikeus ja päihteet.
— Wikipedia: Helsingin poliisisoittokunta

Englanninkieliset vastineet

  • annoying
  • terrorisation
  • terrorization
  • bedevilment
  • bullying

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikiusaaminen
Genetiivikiusaamisen
Partitiivikiusaamista
Essiivikiusaamisena
Translatiivikiusaamiseksi
Inessiivikiusaamisessa
Elatiivikiusaamisesta
Illatiivikiusaamiseen
Adessiivikiusaamisella
Ablatiivikiusaamiselta
Allatiivikiusaamiselle
Abessiivikiusaamisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet