kok­ko­nen

erisnimi, substantiivi/ˈkokːonen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kok-ko-nen (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 12 774. yleisin sana

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (vaihtoehtoinen muoto)vaihtoehtoinen muoto sanalle kukkonen

Esimerkkilauseet

Pekka Kokkonen makasi suullaan ojan partaalla, ei liikuttanut niveltäkään; lakki oli luistanut päästä pois, jäntereet roikkuivat hervottomina, hän oli aivan kuin kuollut.
— Santeri Ivalo, Reservikasarmista
Mitä he olivat kenellekään tehneet, ei verille nokkineet, kynsin raadelleet, rauhallisia marjamiehiä olivat, jyvän jonkin suuhunsa kokkosesta, olipa niitä siellä kydöllä, mutta tappaa, tappaa!
— Heikki Klemetti, Ei ne olleetkaan viimeiset
Lieksan pitäjäruoiksi nimettiin 1980 -luvulla ahvenia ja siansivua sisältävä patakukko sekä kokkoset, riisillä ja munalla täytetyt piiraset.
— Wikipedia: Lieksa

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kokkonen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Homma-kappaleessa naislaulajana toimii Terhi Kokkonen.
— Wikipedia: Kaakao (albumi)
Ensiesityksensä jälkeen Juhasta on tullut suomalaisen oopperan esikuva, ja se vaikutti merkittävästi Joonas Kokkosen ja Aulis Sallisen karvalakkioopperoihin.
— Wikipedia: Juha (ooppera)
Elokuvan käsikirjoituksen laativat tuttu kolmikko eli Spede Pasanen, Ere Kokkonen ja Jukka Virtanen.
— Wikipedia: Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut
Seuraavana vuonna hänellä oli Rositan osa Ere Kokkosen komediassa Uuno Epsanjassa.
— Wikipedia: Satu Silvo

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kokko yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, viro

Johd. s:sta kokka, katso tätä, kuten myös kokki (Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Vermlanti) ’kalastajan koju; ullakko, luhti’.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkokkoi ’juhannuskokko; viljan- tai heinänkuivausteline’
karjalakokko ’keilamainen hernekeko; juhannus- tai muu tuli’ (→ venäjä kokúj ’juhannus’); ’leivonnainen, leipäkakkara’
lyydikokoi ’pitkähkö piirakka’
vepsäkokat́ ’piirakka’
viromurt. kokk (g. koka) ’pieni heinäkeko’.

itämerensuomi ? → nykytanska kok ’pieni heinäkeko’ → englanti cock ’heinäkeko’; ehkä vepsä → venäjä murt. kokáč ’eräänlainen piirakka’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

10 173 esiintymää · 3.9 / milj.

Sana esiintyy noin 33 kertaa useammin sanoma- ja aikakauslehdissä kuin keskustelupalstoilla, mikä voi viitata muodollisempaan tyyliin.

Suomi24
1.2
Sanomalehdet
39.7
Aikakauslehdet
25.0
Wikipedia
11.7
Reddit
0.7
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: kokkonen 77 % · kokkosen 17 % · kokkosta 2 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-okːonen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kokkonen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kokkonen