- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä ranskan compromis ’kompromissi, välitysratkaisu’ ← latinan compromissum ’alistuminen välitystuomarin päätökseen, molemminpuolinen lupaus’, johdos verbistä compromittere ’sopia keskenään alistumisesta välitystuomarin päätökseen; luvata’, jossa com- ’yhdessä, kanssa’ + promittere ’luvata; tehdä tiettäväksi, tuoda esiin’, jossa pro- ’esiin’ + mittere ’päästää, lähettää; heittää’.
Latinan compromittere‑verbin eräät taivutusmuodot perustuvat vartaloon compromiss-.