so­pu

substantiivi/ˈsopu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

so-pu (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 4 945. yleisin sana

Johdettu sanasta: sopia

Merkitykset

  1. riidaton tila osapuolten välillä
  2. saavutettu yhteisymmärrys jostain asiasta

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Kadulla tuli sopu jälleen entiselleen, kun rouva Lehmanen kysyi rouva Vuorelta, että oliko hän huomannut, miten vaiteliaaksi ja noloksi rouva Gustafsson oli tullut heti, kun siveys-asiasta alettiin keskustella.
— Hilda Tihlä, Leeni
Soitti syntyjä syviä, Ilmoitteli ihmehiä; Soitti suurille sopua, Vapautta vangituille, Totta soitti säikkymättä.
— Lauri Soini, Runopisareita
Yhdysvallat käveli välillä ulos kokouksesta, mutta suostui lopulta laihaan sopuun: keskustelujen jatkamisesta sovittiin, mutta ilman aikarajaa, eivätkä yksittäiset maat sitoutuneet mihinkään.
— Wikipedia: Montrealin ilmastokokous

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan sopu lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Eri sanomalehdet pitkällä pöydällä olivat veljellisessä sovussa siinä vierekkäin.
— Johan William Nylander, Suuri lähetystö
Jonkin aikaa Napoleonin ja paavin välillä vallitsi sopu, mutta pian välit jälleen huononivat.
— Wikipedia: Paaviuden historia
Niin sopuun, yksimielisyyteen vahvaan Se liittäköön ja kootkoon rakkaan rahvaan.
— Valter Juva, Sata runoa
Keskinäinen sopu ja äitiensä tyytyväisyys oli heidän pyrintönsä alku ja loppu.
— Bernardin de Sainte-Pierre, Paul ja Virginia

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan sopia yhteydessä
Vanhin tieto
1734
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro

Johd:ia sanasta sopa ’vaate’ (katso tätä); merk:n kehitys on kulkenut konkreettisesta vaatteen sopimisesta abstraktiin suuntaan.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensoppīa ’sopia, mahtua; sopia keskenään, tehdä sovinto, sopimus; olla sovelias’, sovittā ’sovittaa’, sopimatoin ’epäsopuinen, eripurainen’, sopu ’sopu; sovinto’
karjalasopie ’mahtua, sopia; olla sopiva, soveltua; sopia yhteen; tehdä sopimus, sovinto; suostua, tyytyä; kelvata; sovittaa, korvata’, sopimatoin ’sopimaton, mahtumaton; riitaisa’, sovittoa ’sovitella, suostutella, välittää, saada sopimaan’, sopu ’sopu; sovinto; sopimus, ehto’
lyydisobida ’sopia’, sobu ’sopu’
vatjasopia ’sopeutua, sopia’, (Tsv) sovitte̮- ’sovittaa, lepyttää’ (luultavasti ← inkeroinen)
virosobida ’sopia, kelvata, soveltua, olla omiaan’, sobimatu ’sopimaton, kelpaamaton; epäsopuinen; käymätön’, sobitada ’sovittaa, sopeuttaa; järjestää; välittää’

(suomi → pohjoissaame soappât (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’sopia; tehdä sovinto’, nykyruotsi murt. Suomi sopja ’sopia jhk’, sopjas ’täsmätä, pitää yhtä’).

Lue myös Kotuksen kirjoitus sopia.

Englanninkieliset vastineet

  • amity
  • concord
  • comity

Esiintymistiheys

38 618 esiintymää · 14.7 / milj.

Suomi24
15.5
Sanomalehdet
26.6
Aikakauslehdet
11.4
Wikipedia
7.1
Reddit
7.9
Tekstitykset
5.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi E

Yleisimmät: sovussa 48 % · sopu 20 % · sopuun 15 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-opu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Sopu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sopu