kul­ke­a ­hur­rik­kaa­na

Jaa
Viittaa artikkeliin

sisältää sanat: kulkea + hurrikkaana

Merkitys

  1. kierrellä pyytelemässä ruoka- tai tarveaineita tarjoten palkkioksi kestitystä tai jotain halpaa tavaraa

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hurrikas yhteydessä

(suomi → luulajansaame hurrēk ’puuhun hakattu merkki, joka osoittaa missä tie kulkee’).

Sanueen alkuperä hämärähkö. Sen pohjana on katsottu olevan hurri1 ’vuohi’ tai ’karvainen olio’ ja on oletettu merkityksen kehitystä → ’(halv.) vasta-alkaja, ensikertalainen’ → ’vieras, outo’ (~ ’vieraalle tehty karsikkopuu’) ~ ’vaihtokaupan harjoittaja’ jne. Toisaalta sanue on liitetty avioliittotermistöön: hurri (johd. sanasta hurtta) alkuaan ’susi’ ~ ’kulkukoira’ →→ ’sulhaseksi pyrkivä’ → ’morsiusavun keruussa kulkeva sulhanen’; hurri ’kosija, sulhanen’ sanan feminiiniseksi vastakohdaksi olisi syntynyt hurrikas ’avioon lupautunut tyttö, avioksi tavoiteltava nainen, morsiusavun kerääjänainen’; samantapainen merkityksen kehitys on ollut susi sanalla ja sen johdoksilla Karjalankannaksella ja Inkerissä.

Tutkimuskirjallisuutta (7)
  • Juvas 1931 SST 188 (hurrikas ’ensikertalainen’ ~ ’karsikko’ ~ ’vieras, outo’)
  • Fossenius 1951 Majgren 140 (’karvainen’)
  • A. Vilkuna Vir 1952 22–30 (’vuohi’)
  • Andersson 1953 Budkavlen 32 65 (’vuohi’)
  • Talve 1960 KV 40 271–73 (’karvainen’ ~ ’karsikko’)
  • K. Vilkuna 1964 KV 44 140 (’vuohi’)
  • Nirvi 1982 Suomi 123:3 11–23 (susi hääsanastossa) , 90–94 (~ hurri, hurrikas)

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kulkea hurrikkaana. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kulkea_hurrikkaana