kul­ke­a

verbi/ˈkulkeɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kul-ke-a (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 502. yleisin sana

Merkitykset

  1. liikkua, olla liikkeessä; siirtyä; liikkua ajoneuvon tai muun välineen kuljettamalla tai avulla; siirtyä joltakulta toiselleAuto kulkee ainakin kahtasataa. (= huippunopeus on)
  2. liikennöidäBussi kulkee keskiyöhön asti.
  3. sijaita, olla sijoittuneena; ulottua, ylettyä paikasta toiseenMaantie kulkee järven ympäri.
  4. myötäillä, seurataVesialuepyykistä n:o 126 raja kulkee edellä mainittujen jakokuntien välistä rajaa pitkin.
  5. seurustella (~ yhdessä/keskenään)Pekka ja Tiina ovat jo pitkään kulkeneet yhdessä.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Kulki Jesus vettä myöten Ylitse meren punaisen Punaisella purrellansa, Punaisissa purjehissa.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Siks' kyynelöiden kuolohon ma kurjaan kulje en, en vaikeroiden, valittain, vaan hammastani purren, näin pyöveleiltä riistäen een riemun viimeisen, ett' työläisurho kuolohon käy kalveten ja surren.
— Kössi Kaatra, Punaiset ja valkoiset
Valinta suosii tätä toimintaa koska jos auttava yksilö sisältää alleeleja, jotka korostavat auttamista, silloin on todennäköistä, että sen sukulaisella on myös nämä alleelit ja siten kyseiset alleelit kulkevat eteenpäin.
— Wikipedia: Evoluutio

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kulkea lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Mutta joukkojen läpi kulki vavistus; kaikki tunsivat, että tämä oli lopun alkua.
— Émile Zola, Raha
Pari naista kulki hitaasti ja merkitsevästi liikehtien Rafaelin tuolin sivuitse.
— Björnstjerne Björnson, Absalomin tukka
Metsissä kulki tieni usein jyrkimmän rotkon reunaa, ja siellä kävin minä oppini.
— Verner von Heidenstam, Kansa ja sen kuninkaat

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 5 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (11 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkulkia, kulettā
karjalakulkie, kulettoa, kulku
lyydikulgeda ’kulkea’
vepsäkūgetada ’kompuroida’
vatja(Tsv) kulka- (kulge̮n) ’kulkea, käydä’
virokulgeda ’sama merkitys’, kulg (g. kulu) ’kulku, juoksu’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamegolˈgât ’virrata, valua, vuotaa’
ersämordvaersämordva koĺgems, mokšamordva koĺgəms ’tippua, tihkua, valua, vuotaa’
komiki̮lalni̮ ’mennä myötävirtaa’, ki̮le̮dni̮ ’kuljettaa, uittaa myötävirtaa’, ki̮ltni̮ ’kulkea, uida virran mukana’
itähantiitähanti kɔγəl- ’astua, mennä käyden’, koγəᴧ- ’juosta, mennä juosten’, etelähanti χoγət-, χuγət- ’juosta’, pohjoishanti χǫγəᴧ- ’sama merkitys’
unkarihalad (vanh., murt. hallad) ’kulkea eteenpäin, edistyä’
–? nenetsi χūlā- ’kulkeutua virran mukana’
–? selkuppi qūra- ’kulkea veneellä, mennä myötävirtaa’
–? kamassi kål-, χål- ’mennä, kuljeksia, mennä pois’.

Vastineita on esitetty myös turkista, mongolista, jukagiirista sekä indoeurooppalainen ym. kielistä, mutta ne epäilemättä vain sattumalta jossain määrin muistuttavat uralilaisten kielten sanoja.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • saksagehen
  • ranskacirculer, rouler
  • venäjäидти, ходить

Hierarkia

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • walk
  • ride
  • go around
  • range
  • go
  • travel
  • do
  • run

Esiintymistiheys

630 278 esiintymää · 240.1 / milj.

Suomi24
248.2
Sanomalehdet
196.3
Aikakauslehdet
225.1
Wikipedia
395.0
Reddit
162.8
Tekstitykset
147.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 58 (laskea), vokaalivaihtelutyyppi L

Yleisimmät: kulkee 34 % · kulkea 13 % · kulkevat 9 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kulkea taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkuljenkuljinolen kulkenutolin kulkenut
sinäkuljetkuljitolet kulkenutolit kulkenut
hänkulkeekulkion kulkenutoli kulkenut
mekuljemmekuljimmeolemme kulkeneetolimme kulkeneet
tekuljettekuljitteolette kulkeneetolitte kulkeneet
hekulkevatkulkivatovat kulkeneetolivat kulkeneet
passiivikuljetaankuljettiinon kuljettuoli kuljettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkulkisinolisin kulkenut
sinäkulkisitolisit kulkenut
hänkulkisiolisi kulkenut
mekulkisimmeolisimme kulkeneet
tekulkisitteolisitte kulkeneet
hekulkisivatolisivat kulkeneet
passiivikuljettaisiinolisi kuljettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkulje—
hänkulkekoonolkoon kulkenut
mekulkekaamme—
tekulkekaa—
hekulkekootolkoot kulkeneet
passiivikuljettakoonolkoon kuljettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkulkenenlienen kulkenut
sinäkulkenetlienet kulkenut
hänkulkeneelienee kulkenut
mekulkenemmelienemme kulkeneet
tekulkenettelienette kulkeneet
hekulkenevatlienevät kulkeneet
passiivikuljettaneenlienee kuljettu

Infinitiivit

1. infinitiivikulkea
1. inf. pitkä muotokulkeakseen
2. inf. inessiivikulkiessa
2. inf. inessiivi, passiivikuljettaessa
2. inf. instruktiivikulkien
3. inf. inessiivikulkemassa
3. inf. elatiivikulkemasta
3. inf. illatiivikulkemaan
3. inf. adessiivikulkemalla
3. inf. abessiivikulkematta
3. inf. instruktiivikulkeman
4. infinitiivikulkeminen
5. infinitiivikulkemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikulkeva
Passiivin 1. partisiippikuljettava
Aktiivin 2. partisiippikulkenut
Passiivin 2. partisiippikuljettu
Agenttipartisiippikulkema
Kieltopartisiippikulkematon

Riimit

-ulkeɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kulkea. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kulkea