hurrikka1 – kestittävä anelija, joka pyyteli nuottamiehiltä kaloja ja tarjosi vastalahjaksi kahvia tai viinaksia; almunanoja, kiertelevä vaihtokaupan tekijä, kaupustelija; morsiusavun kerääjä
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan hurrikas yhteydessä
(suomi → luulajansaame hurrēk ’puuhun hakattu merkki, joka osoittaa missä tie kulkee’).
Sanueen alkuperä hämärähkö. Sen pohjana on katsottu olevan hurri1 ’vuohi’ tai ’karvainen olio’ ja on oletettu merkityksen kehitystä → ’(halv.) vasta-alkaja, ensikertalainen’ → ’vieras, outo’ (~ ’vieraalle tehty karsikkopuu’) ~ ’vaihtokaupan harjoittaja’ jne. Toisaalta sanue on liitetty avioliittotermistöön: hurri (johd. sanasta hurtta) alkuaan ’susi’ ~ ’kulkukoira’ →→ ’sulhaseksi pyrkivä’ → ’morsiusavun keruussa kulkeva sulhanen’; hurri ’kosija, sulhanen’ sanan feminiiniseksi vastakohdaksi olisi syntynyt hurrikas ’avioon lupautunut tyttö, avioksi tavoiteltava nainen, morsiusavun kerääjänainen’; samantapainen merkityksen kehitys on ollut susi sanalla ja sen johdoksilla Karjalankannaksella ja Inkerissä.