kuo­leu­tu­a

verbi/ˈkuo̯leu̯tuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kuo-leu-tu-a (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanasta: kuolla

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. mennä kuolioon tai kokea kudoskuolema
  2. tulla maksetuksi tai kuoletetuksi velan osalta
  3. menettää kimmoisuutensa tai väsyä, esimerkiksi jousen osalta

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Niinkuin otuksella, joka joutui satimeen, aluksi sydän kuoleutuu ja se on hetken hiljaa, niin nämäkin seisovat liikkumattomina.
— Arvid Järnefelt, Elämän meri
Isä yritti, mutta kun hän näki miten vaivalla Anni huokui ja miten lähellä loppu näytti olevan, kuoleutuivat sanat hänenkin huulillaan.
— Marja Salmela, Taistelun teitä
Tappihaitat toimivat jousikuorimitettuina, jolloin jousen kuoleutuessa lukkoon tulee toimintahäiriö.
— Wikipedia: Emil Henriksson

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kuoleutua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hymy hänen huuliltaan kuoleutui, silmät kadottivat vähitellen kirkkautensa.
— K. J. Gummerus, Haudankaivajan kertomuksia
Jotkut naurahtivat katkerasti, mutta hymy kuoleutui jälleen huulilta.
— Mikko Tervas, Koneiden ääressä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kuolla yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 13 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (19 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkōlla, kōlema, kōlija ’kuoleva ihminen’, kōlijāks ’kuoliaaksi’, kōlettā ’hoitaa kuolemaan asti’
karjalakuolla, kuolema, kuoloma, kuolettoa ’esimerkiksi taudista: tappaa, kuolettaa; huoltaa jkta kuolemaan asti, olla saapuvilla jkn kuollessa’, kuoleutuo
lyydikuolda, kuoĺī ’kuollut (ennen hautausta), ruumis, vainaja’, kuolettada ’surmata, tappaa, aiheuttaa kuolema’
vepsäkolda, kouda (prs. kolob) ’kuolla’, kolotada, koĺetada ’tappaa’
vatjakōlla, (vatjan Kukkosin murre) kōlettā ’hoivata jkta ennen kuolemaa’
virokoolda ’kuolla; halvaantua; saada kouristus’, koolja, ‑s ’kuollut, vainaja’, kooletada ’panna kuolinvuoteelle, antaa kuolla’
liivikūolə ’kuolla; puutua’, kūoĺiji ’kuoleva, kuolevainen; kuollut, ruumis’, kūoltə ’tappaa; antaa kuolla’

(suomi → luulajansaame kuolatit ’tappaa’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva kuloms, mokšamordva kulə̑ms ’kuolla’, ersämordva kuloftoms ’tappaa’, kulomo ’kuolema’, ersämordva mokšamordva kuli ’kuollut’
marikolem ’kuolla’
udmurttikuli̮ni̮, kulni̮
komikulni̮, kuvni̮
etelämansietelämansi kāl-, itämansi χōl-, kōl-, länsimansi kōl-, pohjoismansi χɔ̄l-
itähantiitähanti kăla-, kăᴧ-, etelähanti χăt-, pohjoishanti χăᴧ-, χăl- ’sama merkitys’, itähanti kăli̮, etelähanti χătaj ’kuollut, ruumis, vainaja’
unkarihal ’kuolla’, halál ’kuolema’, holt ’kuollut, eloton’
nenetsiχā-
enetsikā-
nganasanikūʾa-
selkuppiqū-, kua-
kamassikʿɯ- ’kuolla’.

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • mortify

Esiintymistiheys

583 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi F

Yleisimmät: kuoleutuu 69 % · kuoleutunut 19 % · kuoleutua 12 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kuoleutua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkuoleudunkuoleuduinolen kuoleutunutolin kuoleutunut
sinäkuoleudutkuoleuduitolet kuoleutunutolit kuoleutunut
hänkuoleutuukuoleutuion kuoleutunutoli kuoleutunut
mekuoleudummekuoleuduimmeolemme kuoleutuneetolimme kuoleutuneet
tekuoleuduttekuoleuduitteolette kuoleutuneetolitte kuoleutuneet
hekuoleutuvatkuoleutuivatovat kuoleutuneetolivat kuoleutuneet
passiivikuoleudutaankuoleuduttiinon kuoleuduttuoli kuoleuduttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkuoleutuisinolisin kuoleutunut
sinäkuoleutuisitolisit kuoleutunut
hänkuoleutuisiolisi kuoleutunut
mekuoleutuisimmeolisimme kuoleutuneet
tekuoleutuisitteolisitte kuoleutuneet
hekuoleutuisivatolisivat kuoleutuneet
passiivikuoleuduttaisiinolisi kuoleuduttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkuoleudu—
hänkuoleutukoonolkoon kuoleutunut
mekuoleutukaamme—
tekuoleutukaa—
hekuoleutukootolkoot kuoleutuneet
passiivikuoleuduttakoonolkoon kuoleuduttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkuoleutunenlienen kuoleutunut
sinäkuoleutunetlienet kuoleutunut
hänkuoleutuneelienee kuoleutunut
mekuoleutunemmelienemme kuoleutuneet
tekuoleutunettelienette kuoleutuneet
hekuoleutunevatlienevät kuoleutuneet
passiivikuoleuduttaneenlienee kuoleuduttu

Infinitiivit

1. infinitiivikuoleutua
1. inf. pitkä muotokuoleutuakseen
2. inf. inessiivikuoleutuessa
2. inf. inessiivi, passiivikuoleuduttaessa
2. inf. instruktiivikuoleutuen
3. inf. inessiivikuoleutumassa
3. inf. elatiivikuoleutumasta
3. inf. illatiivikuoleutumaan
3. inf. adessiivikuoleutumalla
3. inf. abessiivikuoleutumatta
3. inf. instruktiivikuoleutuman
4. infinitiivikuoleutuminen
5. infinitiivikuoleutumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikuoleutuva
Passiivin 1. partisiippikuoleuduttava
Aktiivin 2. partisiippikuoleutunut
Passiivin 2. partisiippikuoleuduttu
Agenttipartisiippikuoleutuma
Kieltopartisiippikuoleutumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kuoleutua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kuoleutua