1kutu1 – kalan tai sammakkoeläimen mätimunat; kuteminen, kutemisparveilu
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kutea yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 5 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (11 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kuttīssa ’kutea’, kutu |
|---|
| karjala | kutie, kutuo, kutu |
|---|
| lyydi | kudoda, kudu, kudelm(o) ’kutu, mäti (sammakon)’ |
|---|
| vepsä | kudoda, kut́t́ä (prs. kudib) ’kutea’, kudo, kudu |
|---|
| vatja | kute̮- ’kutea’, kutt́śīssa (vatjan Kukkosin murre) ’sama merkitys’, kutu |
|---|
| viro | kudeda, kudu |
|---|
| liivi | kuʾddə ’kutea’, kuʾd ’kutu’ (→ latvia kude ’kalojen kutupaikka’, kudeties ’kutea’) |
|---|
Kaukaisemmissa sukukielissä
| luulajansaame | luulajansaame kåtēt (kildininsaame turjansaame), pohjoissaame gođđât (inarinsaame koltansaame) ’kutea’, gođđo ’kutu’ |
|---|
| komi | kuĺmi̮ni̮ ’kutea’ |
|---|
| länsimansi | länsimansi kuĺəm, pohjoismansi χuĺəm ’kalan kutupaikka (joessa)’ |
|---|
| itähanti | itähanti kɔj-, etelähanti χuj-, pohjoishanti χǫj- ’kutea’, itähanti kojəm, pohjoishanti χǫjəm ’kalan kutupaikka’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
2kutu2 – on kutu käynyt ’(esim. ruoka) on huvennut’
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kutistua yhteydessä
- Vastineita
- karjala, lyydi, viro
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | kutšistuo ’kutistua; laihtua, kuihtua, surkastua’ |
|---|
| lyydi | kutšištuda ’kutistua (vaate, kenkä kuivuessaan)’ |
|---|
| viro | kudu(ne)da ’kuihtua, vanheta, kulua’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja