- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan maito yhteydessä
- Vanhin tieto
- Daniel Juslenius, 1745
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro
Lähtökohta: mahdollisesti ← germaaninen *smaitō v:stä *smeitan, vertaa saksa schmeißen ’heittää, paiskata’, gootti bismeit, gasmait ’sivellä’, nykyruotsi smeta ’sivellä; sotkea, sekoittaa’, josta (*smaitō muotoa vast.) s. smeta (f.) ’puuromainen massa, velli, rasvainen aine’, smet muun muassa ’taikina, ruoan valmistukseen tai leivontaan käytetty sekoitus’. Sana olisi siten lainautuessaan tarkoittanut jotakin (sekoitettua) maitovalmistetta.
Varsin epävarma on myös rinnastus udmurtti sanaan me̮ĺ ’puun makea mehu (kovalla helteellä esimerkiksi jalokuusen havuilla)’.
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen, karjala | maito |
|---|---|
| lyydi | maid(o) |
| vepsä | maid (mon. ‑od) |
| vatja | maito |
| viro | (Kuusalu) maidu (← suomi; itämerensuomi → luulajansaame mai´tu, Sompio maidʾdo, Kuolajärvi maito, kildininsaame maìdă (turjansaame) ’maito’) |