1kynsilaukka1 – valkosipuli
- Sanakirjassa
- Yhdyssana, käsitellään sanan kynsi yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 13 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (19 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | küns ’kynsi’ |
|---|---|
| karjala | kynsi ’sama merkitys; käsi (tai jalka), sormet, hyppyset; kärki, sakara’ |
| lyydi | küńdž, künzi ’kynsi’ |
| vepsä | künź, künd́ź (mon. künded), kińź ’sama merkitys’ |
| vatja | tšǖsi, tšünsi (mon. tšǖned, tšünned), (kreevini) kühse ’sama merkitys’ |
| viro | küüs (g. küüne, küüse), eteläviro kǖdz (g. ‑e) ’kynsi; pykälä, hammas’ |
| liivi | kīntš, kǖńtš (mon. kīndəd, kǖndud), kīnž ’kynsi’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | gâʒˈʒâ ’kynsi’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva kenže, mokšamordva keńžä ’kynsi, kavio’ |
| länsimari | länsimari kətš, itämari küt́ś ’sama merkitys’ |
| udmurtti | giži̮, gi̮ži̮ ’kynsi’ |
| komi | gi̮ž |
| etelämansi | etelämansi künš, itämansi k˳äš, länsimansi käš, pohjoismansi kos |
| itähanti | itähanti kö̆ṇtš, etelähanti kŏṇtš, pohjoishanti kŏš ’kynnet, jalka’ |
| – | ? samojedi *kə̑tå: nenetsi χada, kattoə̑ |
| enetsi | kóra, kóda |
| nganasani | kátu |
| selkuppi | qati̮, kaače |
| kamassi | kata |
| koibaali | koda, kuda ’kynsi’. |
Lähtökohta: ← germaaninen *lauka-, vertaa muinaisnorja laukr ’sipuli’, muinaisyläsaksa louh, nykyruotsi lök ’sama merkitys’ (skandinaavinen tai suomi → pohjoissaame lawˈke (ruotsinsaame inarinsaame kildininsaame turjansaame) ’sipuli’).
suomi sanasta laukka ’laukku, taskuruoho, lutukka’, kynsilaukka ’sama merkitys’, katso laukku1.
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen, karjala | laukka ’sipuli’, laukkaheinä ’ruohosipuli’ |
|---|---|
| lyydi | laukke̮ ’sipuli’ |
| vepsä | lauk ’sama merkitys’ |
| viro | lauk (g. laugu) ’sipuli’, küüslauk ’valkosipuli’ |
| liivi | lōka ’sipuli’ |