rauk­ka

substantiivi/ˈrɑu̯kːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

rauk-ka (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 4 057. yleisin sana

Merkitykset

  1. pelkuri
  2. sellainen, jonka toiminta on moraalisesti tai eettisesti epäoikeudenmukaista
  3. (vanhahtava)sellainen, joka on ilman omaa syytään joutunut kurjaan tilanteeseen
  4. (arkikieltä)sellainen, joka ansaitsee vain säälittelyä

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Iski Ukko valkeata Leppäisihin lastuloihin Tinaisella tanterella, Joihin leiniä puhalsin Ihosta imento raukan.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
A. Vaatetkatten vaimo raukat valkeihin vaatteihin!
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Vaan yks jos pieni on ja voimaton ja harvapuheinen, hän pilkkaa saa, muut ylenkatsein raukkaa ahdistaa.
— Wikipedia: Peukaloinen (satu)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan raukka lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Bellarion silmäili tuota kurjaa raukkaa, tuntien sielussaan mitä syvintä sääliä.
— Rafael Sabatini, Ruhtinattaren ritari
Kun on kuukauden päivät juoksenneltu paikasta paikkaan kuin pelkurit raukat...
— Émile Zola, Sota
Ja kuinka kuumia kyyneliä minun Machteld-raukkani itkisi hyvän veljensä tähden!"
— Hendrik Conscience, Flanderin leijona
Ja sitten taas: »Lupaa minulle vain, ettet tee mitään tuhmuutta, pikku raukkani.
— Margarete Böhme, Yhteiskunnan hylkäämä

Etymologia

1raukka1 – parka, rukka; poloinen, kovaosainen; pelkuri; itsemurhan tehnyt tai tavallista syntisempi vainaja; vastasyntyneen tai pienen lapsen hellittelysana

Vanhin tieto
Andreas Pacchalenius, 1667
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Tuskin samaa (skandinaavinen) alkuperää kuin raukka2, joskin mahdollisesti osaksi tähän sekaantunut, kuten Pohjois-Suomi merkitys ’vainaja’ osoittaa. Todennäköisesti samaa (deskr.?) lähtöä kuin raukea (sekä mahdollisesti s.v. raukua mainitut sanat). Vertaa myös rukka1.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenraukka ’raukka’
karjalaraukka ’parka, raiska; armahainen, ystävä hyvä’, raukattoa ’puhutella raukaksi’
lyydirauk ’raukka, parka; ystäväinen’
vepsärauk ’poloinen, raukka; köyhä, kovaosainen’
vatjaraukka ’raukka, parka, poloinen’
virorauk (g. rauga) ’vanhus’, raugalik ’raihnainen’

(suomi → pohjoissaame rawˈke (uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’raukka; (T myös) armas, kulta; vainaja (Lu)’).

Samaa juurta olevia sanoja

2raukka2 – mereen hukkuneen haamu, merikummitus

Alkuperä
Lainasana (pohjoissaame)
Levinneisyys
Ruija
  1. suomiraukka
  2. pohjoissaamevertaa pohjoissaame rawˈgâ (eteläsaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’merihaamu’ (← skandinaavinen, vertaa muinaisnorja draugr, nykynorja draug ’kummitus’)

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Käännökset

  • engl.sneaking

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • caitiff
  • cur
  • craven
  • sneaking

Esiintymistiheys

50 382 esiintymää · 19.2 / milj.

Suomi24
23.4
Sanomalehdet
1.3
Aikakauslehdet
1.0
Wikipedia
0.1
Reddit
1.2
Tekstitykset
2.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: raukka 51 % · raukkaa 17 % · raukat 11 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑukːɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Raukka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/raukka