laukka

1. 1.joidenkin maanisäkkäiden, erityisesti hevoseläinten, tapa juostaLaukka on kolmitahtista ja siihen kuuluu liitovaihe, jossa kaikki jalat ovat yhtä aikaa ilmassa.
2. 2.(kasvitiede)varsinkin luonnonvaraisena kasvavista laukkojen (Allium) suvun sipuleista, joista osaa suositaan maustekasveina, käytettävä nimitys
3. 3.suolavesi, jota käytettiin tuoremakkaroiden säilytykseen

1. 1.canter (three-beat gait)
2. 2.a Finnish surname
3. 3.canter (ride)
4. 4.(informal)gallop (four-beat gait)

Synonyymit

Etymologia

Eläimen juoksutapaa merkitsevän sanan vartalon etymologia on tuntematon. Sanan ensiesiintymä suomen kirjakielessä löytyy niistä lisäyksistä, joita Henrik Gabriel Porthan kirjoitti 1770-luvulla käsin Daniel Jusleniuksen sanakirjaan Suomalaisen Sana-Lugun Coetus. Merkityksessä sipuli tai ruohosipuli sana laukka on vanha germaaninen laina. Merkityksen ensiesiintymä suomen kirjakielessä sisältyy herra Martin 1570-luvulla suomentamaan Kuningas Kristofferin maanlakiin. Yhdyssanassa kynsilaukka se esiintyy Agricolan Rucouskirjassa. Suolavesi-merkityksessä laukka sisältyy suomen kirjakieleen ensi kerran 1678 julkaistuun Henricus Florinuksen sanakirjaan Nomenclatura Rerum brevissima, Latino-Sveco-Finnonica.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Esimerkkilauseet