- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan lehmä yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | lehmä ’lehmä’, lehmäin ’lehmäinen (vasikka)’ |
|---|---|
| karjala | lehmä ’lehmä’, lehmäine ’pieni (lasten leikki)lehmä; leppäpirkko’ |
| lyydi | lehm ’lehmä’, lehmäińe ’pieni lehmä’, lehmižvaza ’lehmävasikka’ |
| vepsä | ĺehm ’lehmä’, ĺehmaińe ’pieni lehmä’ |
| vatja | lehmä |
| viro | lehm ’lehmä’, lehmik ’lehmävasikka’, (murt.) lehma-keel ’kielo’ |
| liivi | niʾem ’lehmä’, niʾem-kēl ’kielo’ |
(itämerensuomi → koltansaame lĕä̆´hmĕ (kildininsaame turjansaame) ’lehmä’, ? → venäjä murt. léjma ’sama merkitys’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| ersämordva | ersämordva ĺišme, mokšamordva ĺišmä ’hevonen, ratsu’ |
|---|
. Voi olla lähtöisin samasta ’pehmeää, helposti käsiteltävää’ merkitsevästä sanasta kuin lehmus (katso tätä), jolloin nimi viittaisi lehmän säyseyteen kotieläimenä. Tällöin mordvan sanan merk. on sekundaari.
Samaa juurta olevia sanoja
- lehmä1510
- lehmäinen
- lehmänkieli
- ‑kielo1860
- lehmipoika
Lainalähde: mahdollisesti ← germaaninen *χarja-, vertaa gootti harjis ’joukko, sotajoukko’, muinaisyläsaksa hari, heri, nykysaksa Heer ’sama merkitys’, muinaisnorja herr, muinaisruotsi hær, nykyruotsi här ’parvi, joukko’. Myös balttilaista alkuperää on esitetty (vertaa muinaispreussi karja ’sotajoukko’).
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | karja ’(koko kylän lehmi)karja’, karjakkoi ’naispaimen, paimentyttö’ |
|---|---|
| karjala | karja ’nautakarja’ |
| lyydi | kard́ (mon. ‑ad; lehm-, hebo-, lammask.) ’lauma’ |
| vatja | karja ’(lehmi)karja’ |
| viro | kari (g. karja) ’sama merkitys’, karjane, karjas, karjus, karjaline ’paimen’ |
| liivi | kɔ̄ŕa, kōra ’karja’ |
(suomi → pohjoissaame murt. garˈje, inarinsaame kärji ’(lehmi)karja’)