loik­kaus

Isäntä puhkui kuin vanha, rikkinäinen höyrypannu eikä jaksanut enää juosta; vain silloin tällöin otti hän pitemmän loikkauksen, aivankuin väsyksiin ajettu susi, joka uppoavassa lumessa pakenee lähenevää metsästäjää.

Loikkaus, kaksi pelottavaa nyrkin iskua... Lupinin käsivarret olivat huitaisseet oikeaan ja vasempaan kuin jousten ponnahduttamina, ja hänen nyrkkinsä, kovat kuin kanuunankuulat, mojauttivat tutkintotuomaria ja kirjuria leukaan, juuri korvan alle.

Juštšenkon mukaan hajotuksen peruste on se, että parlamentti on toiminut yli kuukauden ilman enemmistökoalitiota, ja on edustajien loikkausten myötä muuttunut laittomaksi.