lul­la

substantiivi/ˈlulːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lul-la (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitykset

  1. kehtoPuuseppää aina tarvitaan / lapselle lullaa vuolemaan. (Puuseppä, 1925)
  2. auton kuormullinen peräkärry
  3. moottoripyörän sivuvaunu

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Soi vanha kieltäymysvirsi taas, tuo taivaan aa-lulla-loru, jolla kansan, tuon ison vintiön, pois tuuditellaan poru.
— Heinrich Heine, Saksanmaa
Nukkuos äityen nurmilintu, tuuti, tuuti lulla!
— Eino Leino, Runokirja
Lullammen nimi saattaa viitata soisten rantojen hyllyvyyteen, jolloin se palautuu sanoihin lulla, lullata.
— Wikipedia: Lullampi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan lulla lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Satakielen sulosuulla soikoon meidän tuuti lulla: Tuuti, tuuti lulla, tuuti, tuuti lulla!
— Charles ja Mary Lamb, Shakespearen tarinoita

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: lulla)
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Slangissa
1930 lähtien
Levinneisyys
yleinen et. Länsi-Suomi

Lähtökohta: ? ← nykyruotsi lulla ’tuudittaa’, murt. Suomi lullo ’kehto’ (ellei tämä ← suomi) ~ nykynorja lulla ’hyräillä, erityisesti lasta nukuksiin’, nykysaksa lullen ’tuudittaa’ (skandinaavinen ehkä myös → pohjoissaame lullit (inarinsaame) ’sama merkitys’). Hoivakielen sanana voi olla omaperäinenkin, vertaa lelliä, lelu. Samanlaisia ovat myös muun muassa venäjä ljuljukat́ ’tuudittaa’ (? → inkeroinen ĺuĺuttā ’sama merkitys’), komi (Wied) ĺuĺĺedni̮ ’tuudittaa’.

vertaa karjala lullettoa ’laulaa, hyräillä; itkeä’ | viro lullitada ’vetelehtiä, maleksia; pitää hauskaa’, murt. lullida (lastenk.) ’leikkiä, itkeä’, lullutada ’tuudittaa’

Samaa juurta olevia sanoja

Helsingin slangissa

lulla ’moottoripyörän sivuvaunu; auto’

← ruotsi (murt.) lulla ’kehto’, verbistä lulla ’hyräillä, rauhoittaa lasta (laulamalla)’ (tanska lulle, saksa lullen, englanti lull ’sama merkitys’).

Esiintymistiheys

1 396 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.5
Sanomalehdet
1.1
Aikakauslehdet
1.3
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: lulla 68 % · lullaa 12 % · lullaan 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ulːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Lulla. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lulla