- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan masculinus ’miespuolinen, mies-’, johdos sanasta masculus ’miespuolinen, urospuolinen’, johdos sanasta mas ’mies, uros’.
mas-ku-lii-ni-nen (5 tavua) · 13 kirjainta · Suomen kielen 13 637. yleisin sana
Johdettu sanasta: maskuliini
On vain mietittävä keino, kuinka saisi Niilon tarttumaan asioihin arvelematta, päättävästi, maskuliinisemmin ja — kuinka sen nyt sanoisi — karvaisin miehen-käsivarsin...Minut tietysti komensit nyt seuraksesi, jotta täst'edes pysyisit todistettavasti pelkässä maskuliinisessa seurassa.Joihinkin substantiiveihin, jotka sekä alkavat että päättyvät a -kirjaimella, käytetään yksikössä foneettisista syistä maskuliinista el -artikkelia, vaikka sanat sinänsä ovat feminiinisiä.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan maskuliininen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Niinpä hän kertoilee poikansa maskuliinisista piirteistä ja päätyy viimein tappeluihin.Liettuassa jokeen viitataan "vesien isänä", koska "Nemunas" on maskuliininen sana.Lähtökohtana lähinnä latinan masculinus ’miespuolinen, mies-’, johdos sanasta masculus ’miespuolinen, urospuolinen’, johdos sanasta mas ’mies, uros’.
9 250 esiintymää · 3.5 / milj.
Taivutusluokka 38 (nainen)
Yleisimmät: maskuliininen 36 % · maskuliinisia 12 % · maskuliinisen 12 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Vertailumuodot: maskuliininen – maskuliinisempi – maskuliinisin
-iːninen
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Maskuliininen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/maskuliininen