Asiasanasto.fi

maskuliini

substantiivi

/ˈmɑskuliːni/

Merkitykset

  1. 1.(kielitiede)kieliopillinen suku, jota käytetään viitattaessa miehiin; maskuliinisukuun kuuluva sana
  2. 2.miespuolinen henkilö

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.masculine
  • ruotsimaskulinum
  • saksaMaskulinum (n)
  • ranskamasculin (m)
  • venäjäмужской род
  • viromaskuliin, meessoost
  • puolarodzaj męski

Hierarkia

Esimerkkilauseet

En tiedä, miten asia oikein kävi, mutta niin vain oli, että kun rakas, arvossapidetty ja tahdikas rehtorimme hetkistä myöhemmin kulki pastorin kanssa paikan ohi (pysähtyen »paikan päälle»), niin minä riipuin omenapuun oksilla melko vaarallisessa ja sopimattomassa asennossa, kun ottaa huomioon, että katsojiksi oli saapunut vanhempiakin maskuliineja.

Helga Nuorpuu, Ruusulan tytöt II

Mutta sekä saksassa että ranskassa ihminen on sensijaan maskuliini.

Sigurd Wettenhovi-Aspa, Jutelmia ja muistelmia

Saksassa on edelleen esimerkiksi neljä sijaa ja kolme sukua, toisin kuin ruotsissa ja hollannissa, joissa maskuliini ja feminiini ovat yhdistyneet ja englannissa, jossa sukuerottelu on kadonnut.

Wikipedia: Saksan kieli

Englanninkieliset vastineet

  • masculine

Esiintymistiheys

1 607 esiintymää, 0.6 / milj.

Suomi24
0.6
Sanomalehdet
1.1
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
2.0
Reddit
1.6
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5

Nominatiivimaskuliini
Genetiivimaskuliinin
Partitiivimaskuliinia
Essiivimaskuliinina
Translatiivimaskuliiniksi
Inessiivimaskuliinissa
Elatiivimaskuliinista
Illatiivimaskuliiniin
Adessiivimaskuliinilla
Ablatiivimaskuliinilta
Allatiivimaskuliinille
Abessiivimaskuliinitta

Riimit

-iːni

Kaikki riimit