- Alkuperä
- Lainasana (varhaisempi uusruotsi: notarius)
- Vanhin tieto
- Hardevicus Henrici, 1642
Lähtökohta: ← varhaisempi uusruotsi notarius ←← latina notarius ’sama merkitys’ (v:stä notare ’kirjoittaa, merkitä, panna muistiin’).
no-taa-ri (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 6 926. yleisin sana
Mukanaan eräs heistä, vanha notaari, hän selaili vankilaluettelot, vanhat käräjäpöytäkirjat ja kirkonkirjat.Hänen seurassaan olivat kommuunin uusi prokuraattori Chaumette, Coulombeau, notaarin kirjuri, eräitä valtuuston virkailijoita ja Santerre, ajutanttiensa saattamana.Kansliaan kuului vaihteleva määrä notaareja, pikakirjoittajia, kanslisteja, tulkkeja ja vahtimestareita.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan notaari lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Ja hänen näin puhuessaan astuikin entinen Yonvillen notaarin kirjuri aitioon.Rooman valtakunnassa oli julkisia notaareja, ja lainat pystyi maksamaan pankkiin.Yleensä notaari toimii tuomiokapitulin sihteerinä ja eräiden hallintoasioiden esittelijänä.Elämä Varhaisempi ura Couthon oli kotoisin Auvergnen Orcetista, jossa hänen isänsä työskenteli notaarina.Lähtökohta: ← varhaisempi uusruotsi notarius ←← latina notarius ’sama merkitys’ (v:stä notare ’kirjoittaa, merkitä, panna muistiin’).
24 048 esiintymää · 9.2 / milj.
Taivutusluokka 6 (paperi)
Yleisimmät: notaari 94 % · notaarin 3 % · notaarina 1 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-otɑːri
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Notaari. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/notaari