nuk­ka

substantiivi/ˈnukːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

nuk-ka (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Istuskelin puron reunalla, jonka vesi oli sinisempi kuin taivas, lepäilin nurmikoilla, joiden nukka oli hienompi kuin salonkimaton, hengitin ilmaa, jossa oli mäntymetsän pihkan ja lämminneen kiviseinän ja sulavan jäätikön yhtynyttä tuoksua...
— Juhani Aho, Rauhan erakko
Hän oli todellakin ränsistyneen näköinen: päällystakki oli ryppyinen, sen samettikaulus nukalle kulunut, kasvot olivat harmaat, ja silmien alla oli syvät, mustat juovat.
— Erkki Kivijärvi, Väsynyt ja muita kertomuksia
Suurimmalla osalla nukeista on melko luonnollisesti taipuvat kaula -, olka -, kyynär -, ranne -, lonkka ja polvinivelet, jotka mahdollistavat nukkien liikuttelemisen lukuisiin eri asentoihin.
— Wikipedia: Monster High

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan nukka lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Adjektiivit
Oi miks' et nurmen nukka Myös mulle auennut, Ett ois tää elo rukka, Jo lasna rauennut.
— Viljami Vuokoski, Elämän urpuja
Totta tosiaan, Märta leikkii nukilla!
— Elisabeth Kuylenstierna-Wenster, Elämän keväässä
Vasta yhteistyössä puhkee toivojemme nuori nukka.
— Hilja Pärssinen, Taistelon tuoksinasta
Vakosametissa nukka ei peitä koko pintaa, vaan pelkkiä raitoja.
— Wikipedia: Sametti

Etymologia

1nukka1 – tiheästi karvainen tai haituvainen pinta; nöyhtä; kankaaseen (tai esim. mattoon) kudotut lyhyet ja tiheät poikittaislangat

Alkuperä
Lainasana (varhaisempi uusruotsi: nocka)
Vanhin tieto
Ericus Schroderus, 1637
Levinneisyys
yleinen, ei Inkerinmaa
Vastineita
inkeroinen, karjala

Lähtökohta: ← varhaisempi uusruotsi nocka, nåcka, nock ’karva, nukka; nöyhtä; tupsu, rimpsu’, nykyruotsi nock, nocke ’(ryijyn) nukka, nukkalanka; tupsu’, nocka ’Filago, tuulenlento (kasvi)’ (samaa alkuperää kuin nock, nocke ’kärki’, katso nukka2).

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinennukka ’hieno karvanpöly’
karjalanukka ’vaatteen nukka; niittyvilla’, nukkavuo ’nukkaantua’

2nukka2 – rukin rullan akseli tai rautalankakoukku, joka ohjaa langan kulkua

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: nock)
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Vastineita
inkeroinen, vatja, viro, liivi

Lähtökohta: ← nykyruotsi nock, nocke, murt. (Suomi) nokka, nåkka jne. ’kärki (veneen raakapuussa); veneen kokka; pieni koukku esimerkiksi rukin rullassa tai ryijyn kutomista varten’ (= nykynorja nokke, nykytanska nok(ke) ’kärki; koukku’, alasaksa nok(ke) ’(esimerkiksi raakapuun) kärki’). — Merk:ssä ’kärki’ suomi sana voi ainakin osaksi kuulua seur. sanueen (sanan nokka sivumuoto?) yhteyteen:

samaa alkuperää on ilmeisesti myös nukka (Jusl 1745; Lounais-Suomi) ’nauriin juurinipukka, »häntä»’ ja nukalla (loun- ja hämäläismurteet) ’täpärällä’

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Vertailukohtia

inkeroinennukka ’(veneen) kokka; nurkka, kulma’
vatja(Tsv) nuk (mon. nukad) ’(veneen) kokka’
vironuk (g. nuka) ’kärki, kulma, nurkka’
liivinukā ’leivän kannikka’ (→ latvia nuka ’sama merkitys’).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.lint, pill, villus

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • pilus
  • pile
  • lanugo
  • fuzz
  • hair
  • lint
  • pill
  • villus

Esiintymistiheys

2 365 esiintymää · 0.9 / milj.

Suomi24
0.8
Sanomalehdet
2.2
Aikakauslehdet
0.9
Wikipedia
1.7
Reddit
0.4
Tekstitykset
1.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: nukkaa 34 % · nukka 27 % · nukkien 17 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ukːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Nukka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nukka