- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan ornamentum ’kaunistus, koriste; varuste’, johdos verbistä ornare ’kaunistella, koristella, koristaa, somistaa; varustaa’.
or-na-ment-ti (4 tavua) · 10 kirjainta
Kaikissa oli myös omituisia, vanhoja huonekaluja ja ornamentteja.Hän katseli ympärilleen ja näki kovin kauniita ja sopusuhtaisia muotoja, joita eivät mitkään ornamentit koristaneet.Arkkitehtuurissa yhteistä olivat tasakattojen suosiminen, pelkistäminen ja ornamenttien vähentäminen, valkoiset sileät seinäpinnat, nauhaikkunat ja lasin runsas käyttö.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan ornamentti lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Sen oikealla puolella Addajoen vasemmalla rannalla sijaitsee keskiaikaisilla ornamenteilla koristeltu tehdasrakennus.Kaivertamalla avulla saadaan korujen pintaan erilaisia ornamentteja ja kuvioita.Lähtökohtana lähinnä latinan ornamentum ’kaunistus, koriste; varuste’, johdos verbistä ornare ’kaunistella, koristella, koristaa, somistaa; varustaa’.
505 esiintymää · 0.2 / milj.
Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi C
Yleisimmät: ornamentteja 30 % · ornamentti 30 % · ornamentit 21 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-entːi
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Ornamentti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ornamentti