- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan pata yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 9 muuta kieltä
Lähtökohta: Myös indoeurooppalainen kielissä on äänt. samankaltaisia sanoja, joiden suhde em. suomalais-ugrilainen kielten sanoihin on epäselvä: 1) anglosaksi pott (englanti pot), keskialasaksa pot (nykysaksa Pott), armenian kieli poytn ’pata’ 2) indoeurooppalainen *pēdo- ’astia’ (liettua púodas ’pata’). Mahdollisesti kyseessä on ikivanha laina.
(voi myös olla kontam. patama + potero)
Vastineet sukukielissä (15 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen, karjala | pata ’saviastia, ‑ruukku; (rauta)pata’ |
|---|---|
| lyydi | pada ’sama merkitys’ |
| vepsä | pada ’(savi)ruukku’ |
| vatja | pata ’saviastia, ‑ruukku’ |
| viro | pada ’keittoastia, pata’ |
| liivi | padā ’sama merkitys’ |
(suomi → pohjoissaame batte (ruotsinsaame luulajansaame inarinsaame) ’pata’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| länsimari | länsimari pat, itämari pot ’(rauta)pata, kattila’ |
|---|---|
| etelämansi | etelämansi pōt, länsimansi put, itämansi pohjoismansi pūt |
| itähanti | itähanti pohjoishanti put, etelähanti püt ’sama merkitys’ |
| unkari | fazék ’pata’ |
. samojedi kielissä on etuvok. asuun *pätä(-) palautuvia sanoja, jotka (osittain) voivat kuulua tähän yhteyteen:
Vertailukohtia
| selkuppi | peda, pätä ’savipata’ |
|---|
Vertailukohtia
| nenetsi | (t) ṕāδa-, (m) peäta- ’panna pataan’ |
|---|---|
| enetsi | feriʾa-, fediʾa- |
| nganasani | fadiʾe- |
| selkuppi | pot- ’sama merkitys’ |