pe­rä­tys­ten

adverbi/ˈperætysten/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pe-rä-tys-ten (4 tavua) · 10 kirjainta

Johdettu sanasta: perä

Merkitys

  1. peräkkäin, toinen toisensa jäljessä

Synonyymit

Esimerkkilauseet

"On" ja "ei" kuului heti perätysten, toista seurasi huojennuksen huokaus, aivan kun olisi taakka rinnasta vieritetty, toiseen liittyi surun huokaus, aivan kuin olisi tämä taakka pudonnut toisen rinnalle.
— Jac. Ahrenberg, Tukkijunkkari
Portaat, joita pitkin he perätysten pimeässä nousivat, tuntuivat jatkuvan loppumattomiin.
— Jalmari Kara, Konrad Löf
Käytännössä kylväminen saattoi tapahtua siten, että kylvettiin perätysten yksi punta kauraa, yksi punta ohraa ja yksi punta ruista.
— Wikipedia: Arvioverotus (historiallinen)

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan perä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 6 muuta kieltä

(variantista perska katso perstaantua),, katso erikseen perehtyä, perhe, periä, perua, perus(-)

Vastineet sukukielissä (12 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenperä ’peräosa; (ohjasten) päät; jyvien loput (viskatessa)’, perin (esi-, takaperin, perin tūlē ’myötätuuleen’), perrǟ ’jälkeen’, perätöin ’perätön, paikkansapitämätön’, perukka (pn:ssä) ’pieni lahti’
karjalaperä ’perä, takapää, loppu(puoli); pohja, perusta, syy; (mon.) ohjasten, kellon perät; perskat, porot, rippeet’, perukeh ’(vitjan) pää, peruke’, perukka ’perä, pohjukka; seutu’, perätä ’saada valmiiksi, lopetella; tiedustaa, ottaa selvää, vaatia takaisin’, perävyö ’palata takaisin, kulkea taaksepäin, peräytyä’, perätöin ’perätön, aiheeton; perinnötön’
lyydiperä ’perä, takaosa; (neulan) silmä’, peraduda ’päätyä, joutua’, perävüdä, perästüdä ’peruuttaa (kauppa)’, peratoińe ’perätön; silmätön (neula)’
vepsäpera ’(reen, veneen) perä; (tuolin) selkänoja, (pöydän) pää’, perata ’pitää perää’
vatjaperä ’perä; myöhemmin’, perrǟ ’jälkeen’, perälīn (tūli) ’myötätuuli’, perīn ’viimeinen, viimeiseksi jäänyt’
viropära, eteläviro perä ’jäännös, jäte, sakka, porot, tähteet’, pärast ’jälkeenpäin, jälkeen’, päri ’myötä, myöten; suostuvainen’, pärakuti ’peräkkäin’, päratu ’ääretön, suunnaton, tavaton’
liivipierā ’pohja, perus, perä’, pieʾrrə, pierāst ’jälkeen, perästä’, perīń ’peräisin, kotoisin; mukana, myötä’

(suomi → pohjoissaame bærre (inarinsaame) ’perus, (suku)perä’, pohjoissaame bærrai (luulajansaame inarinsaame) ’perään’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva pŕa, mokšamordva pŕä (run. piŕa, piŕä) ’pää, huippu, latva’, ersämordva pŕadoms ’saattaa päätökseen, valmiiksi’, pŕadovoms ’loppua, tulla valmiksi’
udmurttiber ’takaosa, perä; (adv.) myöhään’, bere ’jälkeen’, so-bere ’sitten’, ta-bere ’nyt, tämän jälkeen’, beren ’takaisin’
komibe̮r ’taka-, takaosa, perä; takaisin, taas’, be̮ri̮n ’takana’, be̮re̮ ’takaisin’
etelämansietelämansi pärəw, itämansi pärəj, länsimansi pär ’takaisin’
itähantiitähanti pĕrtäγ ’takaisin, taapäin; takaperin’, pohjoishanti pärta, părta ’takaisin; vasen, nurja’, etelähanti uχ-pĕrta ’päinvastoin, ylösalaisin, pää edellä’ (uχ ’pää’).

Tähän suoranaisesti kuulumattomia mutta mahdollisesti saman sanan alkuaan takavok. variantteja tavataan lisäksi ugrilaisella ja samojedilaisella taholla (unkari far ’takaosa, ‑puoli’ jne.).

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

1 314 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.5
Sanomalehdet
2.3
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.5
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.1

Riimit

-ysten

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Perätysten. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/perätysten