pe­rä­ti

adverbi/ˈperæti(ˣ)/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pe-rä-ti (3 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 2 317. yleisin sana

Johdettu sanasta: perä

Merkitykset

  1. jopa, aivanHän on käynyt siellä peräti viisi kertaa.
  2. kovin, erittäin, perinpohjaisenTuo esitys oli kyllä peräti onneton!

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Sircka vastasi siveä, Lausu laillansa katala: Eipä sijhen ensinkänä Meidän joucko joutanunna; Minun aikani alati, Culu päiväni peräti Veisatesa väkevästi, Somasesti soitellesa.
— Julius Krohn, Suomenkielinen runollisuus Ruotsinvallan aikana
"Sentähden, oi poikani Samuel, vyötä kupeesi ja sonnusta itsesi kahden kumppanin kanssa matkalle kaikkiin tämän saaren kyliin ja julista kaikkialla, että ainoastaan piikainen neitsyt voi vapauttaa saaren hirviöstä, joka hukuttaa sen kansan peräti.
— Anatole France, Pingviinien saari
Hän puhui sujuvasti kuutta eri kieltä, mutta levytti peräti kahdellatoista kielellä, muun muassa saksaksi, portugaliksi, japaniksi, hollanniksi ja kreikaksi.
— Wikipedia: Caterina Valente

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan perä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 6 muuta kieltä

(variantista perska katso perstaantua),, katso erikseen perehtyä, perhe, periä, perua, perus(-)

Vastineet sukukielissä (12 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenperä ’peräosa; (ohjasten) päät; jyvien loput (viskatessa)’, perin (esi-, takaperin, perin tūlē ’myötätuuleen’), perrǟ ’jälkeen’, perätöin ’perätön, paikkansapitämätön’, perukka (pn:ssä) ’pieni lahti’
karjalaperä ’perä, takapää, loppu(puoli); pohja, perusta, syy; (mon.) ohjasten, kellon perät; perskat, porot, rippeet’, perukeh ’(vitjan) pää, peruke’, perukka ’perä, pohjukka; seutu’, perätä ’saada valmiiksi, lopetella; tiedustaa, ottaa selvää, vaatia takaisin’, perävyö ’palata takaisin, kulkea taaksepäin, peräytyä’, perätöin ’perätön, aiheeton; perinnötön’
lyydiperä ’perä, takaosa; (neulan) silmä’, peraduda ’päätyä, joutua’, perävüdä, perästüdä ’peruuttaa (kauppa)’, peratoińe ’perätön; silmätön (neula)’
vepsäpera ’(reen, veneen) perä; (tuolin) selkänoja, (pöydän) pää’, perata ’pitää perää’
vatjaperä ’perä; myöhemmin’, perrǟ ’jälkeen’, perälīn (tūli) ’myötätuuli’, perīn ’viimeinen, viimeiseksi jäänyt’
viropära, eteläviro perä ’jäännös, jäte, sakka, porot, tähteet’, pärast ’jälkeenpäin, jälkeen’, päri ’myötä, myöten; suostuvainen’, pärakuti ’peräkkäin’, päratu ’ääretön, suunnaton, tavaton’
liivipierā ’pohja, perus, perä’, pieʾrrə, pierāst ’jälkeen, perästä’, perīń ’peräisin, kotoisin; mukana, myötä’

(suomi → pohjoissaame bærre (inarinsaame) ’perus, (suku)perä’, pohjoissaame bærrai (luulajansaame inarinsaame) ’perään’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva pŕa, mokšamordva pŕä (run. piŕa, piŕä) ’pää, huippu, latva’, ersämordva pŕadoms ’saattaa päätökseen, valmiiksi’, pŕadovoms ’loppua, tulla valmiksi’
udmurttiber ’takaosa, perä; (adv.) myöhään’, bere ’jälkeen’, so-bere ’sitten’, ta-bere ’nyt, tämän jälkeen’, beren ’takaisin’
komibe̮r ’taka-, takaosa, perä; takaisin, taas’, be̮ri̮n ’takana’, be̮re̮ ’takaisin’
etelämansietelämansi pärəw, itämansi pärəj, länsimansi pär ’takaisin’
itähantiitähanti pĕrtäγ ’takaisin, taapäin; takaperin’, pohjoishanti pärta, părta ’takaisin; vasen, nurja’, etelähanti uχ-pĕrta ’päinvastoin, ylösalaisin, pää edellä’ (uχ ’pää’).

Tähän suoranaisesti kuulumattomia mutta mahdollisesti saman sanan alkuaan takavok. variantteja tavataan lisäksi ugrilaisella ja samojedilaisella taholla (unkari far ’takaosa, ‑puoli’ jne.).

Liittyvät sanat

Käännökset

  • italiaaddirittura

Englanninkieliset vastineet

  • passing

Esiintymistiheys

108 471 esiintymää · 41.3 / milj.

Suomi24
41.3
Sanomalehdet
113.1
Aikakauslehdet
51.2
Wikipedia
41.1
Reddit
21.2
Tekstitykset
1.7

Riimit

-eræti

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Peräti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/peräti