piinaaja

substantiivi/ˈpiːnɑːjɑ/

Jaa

Johdettu sanasta: piinata

Merkitys

(käännetty englannista)

jatkuvasti kiusaava tai ahdisteleva henkilö

Synonyymit

Hierarkia

Yläkäsitteet

↑kiduttaja

Esimerkkilauseet

Ei häntä kuolon tuskat hirvittäneet; vaan surullista oli heittää henkensä sidotuin käsin ja miekatta, kuullen ainoastaan piinaajiensa raakoja lauluja ja ilkeätä pilkkaa eikä sotahuutoja ja hevosten hirnuntaa.

— Aleksei Konstantinovitsh Tolstoi, Ruhtinas Serebrjani

Peto jota tänään piiskan iskuilla lakkaamatta oli ärsytetty, alkoi todenteolla vastustaa piinaajaansa.

— Robert Heymann, Golgatalta Roomaan

Yhdessä myytissä nuoren Dionysoksen piinaaja on Lykurgos.

— Wikipedia: Dionysos

Englanninkieliset vastineet

witch-hunterlähisynonyymi
harasser

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

Sijamuoto	Yksikkö
Nominatiivi	piinaaja
Genetiivi	piinaajan
Partitiivi	piinaajaa
Essiivi	piinaajana
Translatiivi	piinaajaksi
Inessiivi	piinaajassa
Elatiivi	piinaajasta
Illatiivi	piinaajaan
Adessiivi	piinaajalla
Ablatiivi	piinaajalta
Allatiivi	piinaajalle
Abessiivi	piinaajatta