1kelmi1 – veijari, konna; kansalaisluottamusta vailla oleva
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: skälm)
- Vanhin tieto
- Hardevicus Henrici, 1642
- Levinneisyys
- laajalti murt.
Lähtökohta: ← nykyruotsi skälm ’veitikka, velikulta, veijari, konna’ = nykynorja skjelm ’sama merkitys’, muinaisnorja skelmir ’piru’, nykytanska skælm jne. ← keskialasaksa schelm, ‑e ’kelmi, veijari; eläimen haaska’, keskiyläsaksa schelm ’(etenkin karja)rutto; haaska; huono ihminen’ jne. — vatja škelmi, viro kelm (g. ‑i) ’petturi, kelmi, huijari, veitikka, veijari’ joko samasta lähteestä tai ← saksa; liivi škeĺm ’kelmi’ ← keskialasaksa; pohjoissaame skælˈbmâ (luulajansaame inarinsaame) ’kelmi, konna’ ← skandinaavinen.