häirikkösubstantiivi
/ˈhæi̯rikːø/
Merkitys
- 1.(päihtynyt) henkilö, joka tekemisillään häiritsee muita
Synonyymit ja vastakohtasanat
Etymologia
Sana on peräisin Matti Viherjuuren luomasta Alkon valistuskampanjasta (1977) ja siihen tilatusta Vexi Salmen sanoittamasta Irwin Goodmanin esittämästä Häirikkö-kappaleesta (1976): Mä aina remusin ja lemusin ja rahaa vippasin Ja kavereiden paukut vielä salaa kippasin Mä olin häirikkö Mä aina öykkäsin ja möykkäsin ja naiset säikytin ja krogilasin vielä jonkun syliin läikytin Mä olin häirikkö. Vrt. häiritä, häiriö ja -kko
Yhdyssanat ja johdokset
Johdokset
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.lout, troublemaker, heckler, hellion
- virosegaja
Hierarkia
Esimerkkilauseet
Oletettavasti tähän on syynä se, että samalla johtimella on muodostettu termejä, jotka eivät välttämättä viittaa naiseen, kuten poliitikko, häirikkö tai raudikko.
Keskeisenä viestinä oli, että kohtuutonta julkista huomiota saaneet miehet näyttäytyvät tasa -arvotyössä häirikköinä, jotka eivät tunne feminismiä tai naistutkimusta.
Englanninkieliset vastineet
- ruffian
- heckler
- bad hat
- trouble maker
- troublemaker
- troubler
- disturber
- hellion
Esiintymistiheys
56 472 esiintymää, 21.5 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 4, vokaalivaihtelutyyppi A
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | häirikkö |
| Genetiivi | häirikön |
| Partitiivi | häirikköä |
| Essiivi | häirikkönä |
| Translatiivi | häiriköksi |
| Inessiivi | häirikössä |
| Elatiivi | häiriköstä |
| Illatiivi | häirikköön |
| Adessiivi | häiriköllä |
| Ablatiivi | häiriköltä |
| Allatiivi | häirikölle |
| Abessiivi | häiriköttä |
Riimit
-æirikːø
Kaikki riimit