- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan polttaa yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, saame, ersämordva
merk. myös ’mennä kiireesti, painella (paikoin Pohjois-Karjala); vaatia, kärttää (paikoin kaakkoismurteet)’
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | polttā ’polttaa; kirveltää; lyödä, iskeä’, poltikkain ’nokkonen’ |
|---|---|
| karjala | polttoa ’polttaa (tuli; tulessa; kaskea, tervaa, tupakkaa jne.); lyödä, iskeä; heittää jllak; (nopeasta liikkumisesta) painella, pistellä’; polte ’polte, vaiva; suru’, poltto; polttajaine ’polttiainen (hyönteinen); nokkonen’ |
| lyydi | polttada, poutada ’polttaa’, poĺt́iaińe, polttelī, polteĺaine̮ ’polttiainen, pienen pieni hyttynen’ |
| vepsä | poutta ’polttaa’, pout́t́eińe ’polttiainen, mäkärä’ |
| vatja | pe̮ltikkaine, (vatjan Kukkosin murre) polt́śikaz ’nokkonen’, polttā ’polttaa’; pe̮ldikko ’nokkosia kasvava paikka’ |
(vatja pe̮le̮ttā, viro põletada ’polttaa’ ovat oikeastaan kausat.-johdoksia v:stä vatja pe̮le̮a, viro põleda ’palaa’, vertaa liivi palātə ’polttaa (»palattaa»)’ johd. sanasta paʾllə ’palaa’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | boalˈdet ’polttaa’ (← *polta-) (pohjoissaame bolˈdijâš (inarinsaame) ’pieni hyönteinen, polttiainen’ ← suomi polttiainen) |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva pultams, mokšamordva pə̑ʟtams ’polttaa’. |
Polttaa sanaa saame ja mordva vastineineen on pidetty v:n palaa (katso tätä) johd:na, mutta tällöin sanojen suhde on äänt. hämärä.