- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, pohjoissaame ja 5 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (11 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | säŋki ’sama merkitys’ |
|---|---|
| karjala | sänki ’heinän tai viljan sänki; parran sänki’ |
| lyydi | šäŋg ’sänki (leikatun laihon jälkeen)’ |
| vepsä | säŋ́ǵ ’sänki’ |
| vatja | säntši ’sama merkitys’ (vatja (vatjan Kukkosin murre) säŋki ja viro murt. säng(ä) ’sama merkitys’ ← suomi) |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame čieggâ (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’luunsiru; vähäytiminen luu’ |
|---|---|
| – | ? ersämordva śivems ’murtua, katketa’ |
| udmurtti | t́śigi̮ni̮ ’särkeä, taittaa; särkyä, taittua’ |
| komi | t́śegni̮ ’murtua, murtaa’ |
| mansi | (Bernát Munkácsin aineistosta) etelämansi säŋg-, itämansi pohjoismansi saŋk- ’murtaa, survoa; lyödä palasiksi’, länsimansi saŋk- ’hakata’ |
| itähanti | itähanti söŋk-, etelähanti pohjoishanti seŋk- ’lyödä’ |
| unkari | szeg ’päärmätä, ommella; leikata (esimerkiksi leipää), katkaista’. |