sa­ta­vuo­ti­nen

Takaa taivalten, tasangoitten kotikaupunki silmiin saa: yli kattojen kirkontorni kultaristinen kohoaa, talot hiipivät kylki kylkeen, pienet, turvaten toisiaan — satavuotista unta uinuu valkee kaupunki Pohjanmaan.

Täällä, aivan metsän partaalla, on Puhvelijärvi, ja sen rannalle oli nyt majoittunut tusinan verta miehiä, joista toiset nojasivat satavuotisten tammien runkoihin, toiset olivat pitkällään maassa nukkuen.

Erityisesti musta surma ja niin sanottu satavuotinen sota nähdään muokanneen sellaista henkistä ilmapiiriä, joka olisi otollinen kuolemantanssien kaltaisten teosten vastaanotolle.