sel­ko­nen

substantiivi/ˈselkonen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sel-ko-nen (3 tavua) · 8 kirjainta

Merkitys

  1. erämaa, sydänmaa; selänne

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Nyt ei enää ole vuosikausiin villipeuroja tavattu, pari-, kolmekymmentä vuotta on siitä jo, "kun kerran hävisivät selkosilta, niin ei ole enää nähty", joskus vain joku yksinäinen metsän sarviniekka.
— Samuli Paulaharju, Kainuun mailta
Yrjö kiirehti avaamaan, työnsi oven selkoselleen.
— Kaarle Halme, Taistelu ehjästä elämästä
Kiveksen rosvot pitivät selkosten tervatalonpoikia pelossa, kunnes heidät saatiin kiinni, tuomittiin 1867 ja ruoskittiin opiksi ja ojennukseksi.
— Wikipedia: Kiveksen rosvot

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan selkonen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hanni jää rattaille istumaan, silmät auki, korvat auki, sydän selkosen selällään.
— Maila Talvio, Pimeänpirtin hävitys
Hän avasi oven selkosen seljälleen, ja kissa pakeni kolmella hyppäyksellä.
— Marguerite Audoux, Marie-Claire
Näyttäymätöin: Kuka opettajanne lieneekin ollut, on selkosen selvä, että teillä on runoilijan kalliit avut.
— Ludvig Holberg, Näyttäymättömät
Työnnettyään oven selkoselleen näki Epra miehen haamun, joka pakeni pirtin ovelle.
— Kaarle Halme, Silmukorven nuori Epra

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan selkä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenselkä, selkämüs ’selkäpuoli’
karjalaselkä ’selkä, selkäosa; tuki- tai poikkipuu; ulappa; selänne; pitkäsiima tai sen selkäsiima’, selänneh ’selänne; ulappa’
lyydišelg ’selkä; selänne; ulappa; kannatin- tai selkäpuu’
vepsäsüug, seĺg ’selkä’, seug ’verkon paula’
vatjaseltšä ’selkä’
viroselg (g. selja) ’selkä; selusta, selkämys’, seljak ’selänne’
liivisǟlga ’selkä; ulappa’ (→ latvia selga ’meren ulappa’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame čielˈge (inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’selkä; selänne; selkäpuu, ‑siima’ (pohjoissaame sælˈge (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’selkä; selkäpuoli’ ← suomi)
itämariitämari šiĺə ’selkä; ristiselkä’, länsimari šələž, itämari šə̑lə̑ž ’ristiselkä’.

itämerensuomi → venäjä murt., joissa useita eri asuja ja merkityksiä.

Käännökset

  • engl.wilderness area, wilderness
  • ruotsiödemark, vildmark, vildmarksområde
  • saksaWildnisgebiet, Wildnis
  • ranskanature sauvage
  • venäjäдикая природа
  • virokõnd, kõnnumaa, puustusmaa

Englanninkieliset vastineet

  • wilderness area
  • wilderness

Esiintymistiheys

855 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.8
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.2
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: selkosilla 40 % · selkosen 26 % · selkosille 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-elkonen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Selkonen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/selkonen