- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 7 muuta kieltä
Lähtökohta: ?? ← indoeurooppalainen *ḱolo-, vertaa kreikka kólo-n ’paksusuoli’; lainalähteenä olisi varhainen indoeurooppalainen muoto sanasta, jonka perusmerkitys on ’suojata, peittää’, ja jonka yhteyteen kuuluvat muun muassa muinaisyläsaksa hala ’kuori’ (nykysaksa Hülle, Hülse ’kuori, suojus, hylsy’), muinaisintia śālā ’maja, talo’, latina cella ’varastohuone, kammio’; suomalais-ugrilainen sanan indoeurooppalainen alkuperä perustuu oletukseen, että indoeurooppalainen sanalla varhemmin ja laajemmalti olisi ollut myös merk. ’suoli’.
Vastineet sukukielissä (13 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | sōli ’suoli’ |
|---|---|
| karjala | suoli ’suoli; verkon havas, hapaan luonnos’ |
| lyydi | šuoĺi ’suoli’ |
| vepsä | soĺ |
| vatja | (Tsv) sōli |
| viro | sool (g. soole) |
| liivi | sūoĺ ’sama merkitys’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | čoalle ’suoli; keskeneräinen (paulaton) havas (Lu N In Ko)’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva śulo, mokšamordva śula ’suoli’ |
| länsimari | länsimari šol, itämari šolo |
| udmurtti, komi | śul |
| itähanti | itähanti sol, etelähanti sut, pohjoishanti sol ’sama merkitys’ |