suo­ris­tu­a

verbi/ˈsuo̯ristuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

suo-ris-tu-a (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanoista: suora, suoristaa

Merkitys

  1. asettua suoraksi, ojentuaHänen ryhtinsä suoristui.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Habrecht suoristui, hymyili surumielisesti ja sanoi: "Vieläkö olet täällä, tyhmä poika; mene kotiisi.
— Marie von Ebner-Eschenbach, Kunnanlapsi
Kun liikkuu, alkaa tuntea voimaa jäsenissään, veri kiertää, vapautuu, ajatukset lakkaavat laahaamasta, pää nousee, selkä suoristuu — vie!
— Hella Wuolijoki, Enkä ollut vanki
Ennen jokaista ajoa veistä tulee hioa leveään, parkitsemattomaan nahkavyöhön, jotta terä suoristuisi.
— Wikipedia: Partaveitsi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan suoristua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Tirrisilmissä iski kipinä ja kumarainen vartalokin suoristui silmänräpäykseksi.
— Emil Lassinen, Poikia
Ryhti suoristuu, silmät säihkyvät miltei kuin ennen ja huulet tapailevat sanoja.
— Jalmari Kara, Konrad Löf

Etymologia

suora + johdin -istu suoristaa + johdin -u

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.straighten

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • straighten
  • right

Esiintymistiheys

2 065 esiintymää · 0.8 / milj.

Suomi24
0.9
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
0.6
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa)

Yleisimmät: suoristuu 34 % · suoristu 15 % · suoristua 14 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin suoristua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäsuoristunsuoristuinolen suoristunutolin suoristunut
sinäsuoristutsuoristuitolet suoristunutolit suoristunut
hänsuoristuusuoristuion suoristunutoli suoristunut
mesuoristummesuoristuimmeolemme suoristuneetolimme suoristuneet
tesuoristuttesuoristuitteolette suoristuneetolitte suoristuneet
hesuoristuvatsuoristuivatovat suoristuneetolivat suoristuneet
passiivisuoristutaansuoristuttiinon suoristuttuoli suoristuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsuoristuisinolisin suoristunut
sinäsuoristuisitolisit suoristunut
hänsuoristuisiolisi suoristunut
mesuoristuisimmeolisimme suoristuneet
tesuoristuisitteolisitte suoristuneet
hesuoristuisivatolisivat suoristuneet
passiivisuoristuttaisiinolisi suoristuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäsuoristu—
hänsuoristukoonolkoon suoristunut
mesuoristukaamme—
tesuoristukaa—
hesuoristukootolkoot suoristuneet
passiivisuoristuttakoonolkoon suoristuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsuoristunenlienen suoristunut
sinäsuoristunetlienet suoristunut
hänsuoristuneelienee suoristunut
mesuoristunemmelienemme suoristuneet
tesuoristunettelienette suoristuneet
hesuoristunevatlienevät suoristuneet
passiivisuoristuttaneenlienee suoristuttu

Infinitiivit

1. infinitiivisuoristua
1. inf. pitkä muotosuoristuakseen
2. inf. inessiivisuoristuessa
2. inf. inessiivi, passiivisuoristuttaessa
2. inf. instruktiivisuoristuen
3. inf. inessiivisuoristumassa
3. inf. elatiivisuoristumasta
3. inf. illatiivisuoristumaan
3. inf. adessiivisuoristumalla
3. inf. abessiivisuoristumatta
3. inf. instruktiivisuoristuman
4. infinitiivisuoristuminen
5. infinitiivisuoristumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippisuoristuva
Passiivin 1. partisiippisuoristuttava
Aktiivin 2. partisiippisuoristunut
Passiivin 2. partisiippisuoristuttu
Agenttipartisiippisuoristuma
Kieltopartisiippisuoristumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Suoristua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/suoristua