suut­tu

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. suuttumus, kyllästyminen

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan suuttua yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja

Lähtökohta: Sanaa on toisaalta pidetty (epävarmana) skandinaavinen lainana, vertaa muinaisnorja sút ’suru, murhe, huoli; sairaus’, nykynorja sut ’valitus, suru, rauhattomuus, huoli, huolenpito’, johd. muinaisnorja sýta ’aiheuttaa surua, vaivata, surra jtak, välittää, huolehtia jstak’, nykynorja syte, syta ’huolehtia, olla huolissaan tai rauhaton, valittaa, esittää valituksia; hankkia’, muinaisruotsi nykyruotsi murt. syta ’huolehtia, olla huolissaan’. Vertaa syytinki.

Mahdollisesti samaa pesyettä kuin suu (katso tätä), jolloin suuttua verbin nykymerk:een on tultu ← ’väsyä, uupua, kyllästyä jhk (Agr; paikoin Varsinais-Suomi)’ ← ’täyttyä’ (vertaa kantasana suuttaa (Renv 1826) ’työntää suuhun, täyttää’). —

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensūttua ’suuttua’
karjalasuuttuo ’suuttua’, suututtoa, suuttoa ’suututtaa’
lyydi(itk.) sūtuskendella ’olla suuttunut’
vepsäsūtta (prs. sūtun; harv.) ’suuttua’, sūtute̮ldaze̮ ’pitää vihaa’
vatjasūtun (prs.; August Ahlqvistin aineistosta) ’suuttua, kyllästyä’, sūttu- (Must): piimä sūtub ’maito juoksee, menee juustoksi’ (vertaa inkeroinen sūrtua s.v. suurimo)

(suomi → pohjoissaame sutˈtât (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’suuttua; (Pi Lu myös) kyllästyä’; pohjoissaame sutˈto (luulajansaame inarinsaame) ’viha, suuttumus’).

Esiintymistiheys

1 419 esiintymää · 0.5 / milj.

Sana esiintyy noin 22 kertaa useammin keskustelupalstoilla (Suomi24, Reddit) kuin sanoma- ja aikakauslehdissä, mikä voi viitata puhekielisyyteen.

Suomi24
0.7
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.6
Tekstitykset
0.0

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Suuttu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/suuttu