suut­tu­mus

substantiivi/ˈsuːtːumus/
Jaa
Viittaa artikkeliin

suut-tu-mus (3 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 16 699. yleisin sana

Johdettu sanasta: suuttua

Merkitys

  1. se, että on suuttunut; voimakas närkästys, ärtymysRanska kehotti tiistaina muslimimaissa oleskelevia kansalaisiaan varovaisuuteen pilakuvista nousseen suuttumuksen vuoksi. (ts.fi)

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Hänen kasvonsa kalpenivat äkkiä, ei neitseellisestä hämmennyksestä, vaan suuttumuksesta, jonka Sheldon näki liekehtivän hänen silmissään.
— Jack London, Ihmissyöjäin saarilla
Kaikki, mikä minussa on hyvää, kaikkosi sellaisen suuttumuksen tieltä, että olisin tahtonut häntä tyrkätä, kaataa pöydän, potkaista tuolia ja lähteä pois.
— Emmanuel Bove, Lankeemus
Vakavin rikos oli valtiopäivien herjaaminen, muita muun muassa kunnianloukkaus, laittomat kokoukset, sekä yleinen suuttumusta ja ärtymystä herättävä käytös.
— Wikipedia: August Palm

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan suuttumus lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Aape koki hillitä suuttumustaan, hänen äänensä oli mahdollisimman ystävällinen.
— Emil Lassinen, Uusi tulevaisuus
Vanhuksen poskille karahti suuttumuksen puna ja hänen vanhat silmänsä leimusivat.
— Arvi Järventaus, Synnin mitta
Hän tunsi mielestään oikeutettua suuttumusta Ivan Ivanovitshin pelihimon takia.
— Olli Karila, Kahden reportterin seikkailut
Suuttumus kuohahti d'Artagnanin kasvoille; hänen otsansa rypistyi ja poskensa hehkuivat.
— Alexandre Dumas, Myladyn poika

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan suuttua yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja

Lainalähde: Sanaa on toisaalta pidetty (epävarmana) skandinaavisena lainana, vertaa muinaisnorja sút ’suru, murhe, huoli; sairaus’, nykynorja sut ’valitus, suru, rauhattomuus, huoli, huolenpito’, johd. muinaisnorja sýta ’aiheuttaa surua, vaivata, surra jtak, välittää, huolehtia jstak’, nykynorja syte, syta ’huolehtia, olla huolissaan tai rauhaton, valittaa, esittää valituksia; hankkia’, muinaisruotsi, nykyruotsi murt. syta ’huolehtia, olla huolissaan’. Vertaa syytinki.

Mahdollisesti samaa pesyettä kuin suu (katso tätä), jolloin suuttua verbin nykymerk:een on tultu ← ’väsyä, uupua, kyllästyä jhk (Agr; paikoin Varsinais-Suomi)’ ← ’täyttyä’ (vertaa kantasana suuttaa (Renv 1826) ’työntää suuhun, täyttää’). —

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensūttua ’suuttua’
karjalasuuttuo ’suuttua’, suututtoa, suuttoa ’suututtaa’
lyydi(itk.) sūtuskendella ’olla suuttunut’
vepsäsūtta (prs. sūtun; harv.) ’suuttua’, sūtute̮ldaze̮ ’pitää vihaa’
vatjasūtun (prs.; August Ahlqvistin aineistosta) ’suuttua, kyllästyä’, sūttu- (Must): piimä sūtub ’maito juoksee, menee juustoksi’ (vertaa inkeroinen sūrtua s.v. suurimo)

(suomi → pohjoissaame sutˈtât (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’suuttua; (Pi Lu myös) kyllästyä’; pohjoissaame sutˈto (luulajansaame inarinsaame) ’viha, suuttumus’).

Englanninkieliset vastineet

  • ire
  • dudgeon
  • offence
  • indignation
  • aggravation
  • hate
  • gall
  • annoyance

Esiintymistiheys

6 923 esiintymää · 2.6 / milj.

Suomi24
2.8
Sanomalehdet
1.8
Aikakauslehdet
1.3
Wikipedia
2.3
Reddit
1.5
Tekstitykset
2.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39 (vastaus)

Yleisimmät: suuttumus 34 % · suuttumusta 34 % · suuttumuksen 22 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uːtːumus

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Suuttumus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/suuttumus