tun­nus­ta­mi­nen

substantiivi/ˈtunːustɑminen/
Jaa

Johdettu sanasta: tunnustaa

Merkitykset

  1. (oikeustiede) kanteen oikeaksi myöntäminen
  2. IV-infiniiti verbistä tunnustaa

Synonyymit ja vastakohtasanat

Etymologia

tunnustaa-verbistä muodostettu teonnimi

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.recognition
  • ruotsierkännande
  • saksaEingestehen
  • ranskareconnaissance
  • esp.reconocimiento
  • viroüles·tunnistamine

Hierarkia

Esimerkkilauseet

"Ei sinun pidä turhaan lausuman", — sillä ainoan valheettoman tunnustaminen voisi mystillisesti repiä reiän panssariisi, jota taistelussa käytät.
— Joel Lehtonen, Myrtti ja alppiruusu; Punainen Mylly
Ollakseni rehellinen on minun tunnustaminen, että olin perin kehno vartija.
— Melville, Valkoinen valas
Toisaalla oli väärä turvallisuus ja onni tässä elämässä, helvetti ja kadotus kuoleman jälkeen, toisaalla syntien tunnustaminen, kääntyminen, uudestisyntyminen, seurakuntaelämä tässä elämässä esimakuna ikuisesta autuudesta ja toiveikas ikuisuuden odotus.
— Wikipedia: Ensimmäinen suuri herätys

Englanninkieliset vastineet

  • recognition
  • profession
  • acknowledgement
  • acceptance
  • admission

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivitunnustaminen
Genetiivitunnustamisen
Partitiivitunnustamista
Essiivitunnustamisena
Translatiivitunnustamiseksi
Inessiivitunnustamisessa
Elatiivitunnustamisesta
Illatiivitunnustamiseen
Adessiivitunnustamisella
Ablatiivitunnustamiselta
Allatiivitunnustamiselle
Abessiivitunnustamisetta

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit

Lähteet