Asiasanasto.fi

turvonnut

adjektiivi, verbi

/ˈturʋonːut/

Johdettu sanasta: turvota

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.epänormaalisti varsinkin nesteen tai kaasun vaikutuksesta paisunut tai pöhöttynyt

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Tuntui siltä, kuin sanansaattajat olisivat vaatineet, että Maiwa seuraisi heitä heti, mutta kun hänen turvonneet jalkansa näytettiin heille, antoivat he lopulta perään ja lähtivät.

H. Rider Haggard, Maiwan kosto

Nyytti olikin penkin alla, ja kun hän kumartui sitä ottamaan, huomasi hän, että vasemman käden sormet olivat keskiniveleestä ruhjoutuneet ja turvonneet; hän käsitti nyt vasta sen pakotuksen ja polton, jonka oli epämääräisesti tuntenut.

Konrad Lehtimäki, Taistelija II

Lehdet sijaitsevat valekiehkuroissa, kukinto on terttu, kukka eriteräinen ja mesiäisetön, heteenponnet lisäkkeettömiä, istukat turvonneita laitaistukoita ja alkio lyhyt ja tuskin erilaistunut.

Wikipedia: Kanervakasvit

Englanninkieliset vastineet

  • intumescent

Taivutustiedot

Nominatiiviturvonnut
Genetiiviturvonneen
Partitiiviturvonnutta
Essiiviturvonneena
Translatiiviturvonneeksi
Inessiiviturvonneessa
Elatiiviturvonneesta
Illatiiviturvonneeseen
Adessiiviturvonneella
Ablatiiviturvonneelta
Allatiiviturvonneelle
Abessiiviturvonneetta

Riimit

-urʋonːut

Kaikki riimit