- Levinneisyys
- melko laajalti murt.
Kuulunevat samaan sanueeseen kuin vankka, katso tätä.
vant-te-ra (3 tavua) · 8 kirjainta
Tuota nähkää selkää, tuon päätä, tukkaa, vartta vantteraa, näette miehen, jok' ei mitään pelkää, mi sinuttelee vaikka s—naa; hän itse on lämmin ja hyvä, hänen taiteensa suuri ja syvä.Tuokaapa vantterat puhvelihärät, sininahkaiset tulisilmäiset laumahärät luokseni.Jääkarhun ruumis on vanttera, sillä on suhteellisen pitkä kaula, eikä se ole kyttyräselkäinen kuten muut karhut.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vanttera lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Kumaraksi kävi nyt tuo varma, vanttera vartalo, ja leveä, jäykkä leuka näytti vavahtavan.Talon rouva on keskustellut ikkunan luona tummatukkaisen ja vantteran nuorukaisen, kornetti von Essenin, kanssa.Kuulunevat samaan sanueeseen kuin vankka, katso tätä.
801 esiintymää · 0.3 / milj.
Taivutusluokka 11 (omena)
Yleisimmät: vanttera 66 % · vantterat 12 % · vantteran 9 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Vertailumuodot: vanttera – vantterampi – vantterin
-ɑntːerɑ
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Vanttera. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vanttera