vant­te­ra

adjektiivi/ˈʋɑntːerɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vant-te-ra (3 tavua) · 8 kirjainta

Merkitys

  1. ruumiiltaan vankkarakenteinen; tanakka, tukeva, roteva

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Tuota nähkää selkää, tuon päätä, tukkaa, vartta vantteraa, näette miehen, jok' ei mitään pelkää, mi sinuttelee vaikka s—naa; hän itse on lämmin ja hyvä, hänen taiteensa suuri ja syvä.
— Eino Leino, Tuulikannel II
Tuokaapa vantterat puhvelihärät, sininahkaiset tulisilmäiset laumahärät luokseni.
— Rudyard Kipling, Viidakkopoika
Jääkarhun ruumis on vanttera, sillä on suhteellisen pitkä kaula, eikä se ole kyttyräselkäinen kuten muut karhut.
— Wikipedia: Jääkarhu

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vanttera lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kumaraksi kävi nyt tuo varma, vanttera vartalo, ja leveä, jäykkä leuka näytti vavahtavan.
— Santeri Ivalo, Saaristosta
Talon rouva on keskustellut ikkunan luona tummatukkaisen ja vantteran nuorukaisen, kornetti von Essenin, kanssa.
— Lauri Haarla, Portinsärkijä

Etymologia

Liittyvät sanat

Käännökset

Englanninkieliset vastineet

  • thick-bodied
  • dumpy
  • sturdy
  • hefty
  • thickset

Esiintymistiheys

801 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
0.5
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 11 (omena)

Yleisimmät: vanttera 66 % · vantterat 12 % · vantteran 9 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: vanttera – vantterampi – vantterin

Riimit

-ɑntːerɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vanttera. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vanttera