- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan valkea yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
murt. myös ’valoisa; tuli; maito’,,;, murt. myös ’kypsyä (vilja)’
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | valkie ’valkoinen, valoisa; valo, tuli’, valeta (prs. valkenō) ’valjeta’, valkoi ’vaalea lehmä’ |
|---|---|
| karjala | valkie ’valkoinen; vaaleaverinen; kalpea; valoisa; valo; valkuainen’, valkoine ’valkoinen’, päivänvalkie ’päivänvalo’, valkoi ’valkoinen eläin’, valkko ’sama merkitys’ |
| lyydi | valged ’valkea, valoisa; valo’, valgeta ’valjeta, vaaleta, kirkastua’, valguoi ’valkea lammas’ |
| vepsä | vauged ’valkoinen, valoisa, kirkas’, päivavouktal ’päivänvalossa’, vaugne̮da ’valjeta’, vaugō ’valkea lehmä’ |
| vatja | valke̮a ’valkoinen, valoisa’, valko ’valo’, valge̮ssā ’valkaista’, valkuaine ’valkuainen’ |
| viro | valge ’valkoinen, valoisa; valo’, päevavalgel ’päivänvalossa’, valgus ’valkeus, valo, valaistus’, murt. valgutada ’välkyttää’, valk (g. valgu) ’salama’, (Wied) valgu ’valkoinen härkä’ |
| liivi | valktə ’salamoida’, valk ’salama’, ? vālda ’valkea; valkoinen lehmä’ |
(itämerensuomi → venäjä murt. valčak ’vaalealihainen lohi’ ja latvia valg̒is ’valkea härkä’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| mari | walγə̑δə̑, wolγə̑δə̑ ’kirkkaus, selkeys; kirkas, selkeä’, walγaltam, wolγaltam ’loistaa, kajastaa’, wolγent́śə ’salama’ |
|---|---|
| – | ? unkari villám ’salama’. |
Näihin tavallisesti yhdistetyistä saame ja mordva sanoista katso s.v. välkeä ja vaalea (unkari villám voi kuulua vaihtoehtoisesti myös tähän). Etäsukukielissä on muitakin sanoja, joiden suhde tässä mainittuihin keskinäisiltä suhteiltaan hämäriin sanoihin on niin ikään epäselvä. Vertaa myös valo1, välähtää, välkkyä, vilahtaa (s.v. vilistä1) ja vilkkua.