val­je­ta

verbi/ˈʋɑljetɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

val-je-ta (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 7 278. yleisin sana

Johdettu sanasta: valkea

Merkitykset

  1. tulla selväksiAsia valkeni minulle.
  2. koittaaAamu valkenee.
  3. vaaleta, tulla vaaleammaksi

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Valkenipa vihdoin sydäntalvella sekin päivä, jona pappilaan piti mentämän.
— Matilda Roslin-Kalliola, Viestini menneiltä sukupolvilta
Aamunkoitto valkeni etäällä Liivinmaan rannikoilla, tähdet kalpenivat, ja hälvenivät vihdoin aivan, mutta vieläkin meren harhaileva lastu, Hagar, nukkui Andromedan kajuuttaan vievässä porraskäytävässä.
— Zacharias Topelius, Tähtien turvatit II
Koi -sanasta johdettu koittaa -verbi merkitsee aamun valkenemista eli koin voimistumista, sittemmin kuvaannollisesti jonkin, kuten päivän tai aikakauden, alkua.
— Wikipedia: Koillinen

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan valjeta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Annoin käskyn everstiluutnantti Mäkiniemelle jatkaa hyökkäystä aamun valjetessa.
— Hjalmar Siilasvuo, Suomussalmen taistelut
Päivä valkenee hitaasti, aivan kuin tunnustellen, vieläkö on elämää maan päällä.
— Eino Hosia, Tuliholvin alla
Kokonaista tuhatviisisataa miestä oli valmiina lähtemään heti päivän valjetessa.
— Ernest Thompson Seton, Rolf salolla

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan valkea yhteydessä
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä

murt. myös ’valoisa; tuli; maito’,,;, murt. myös ’kypsyä (vilja)’

Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvalkie ’valkoinen, valoisa; valo, tuli’, valeta (prs. valkenō) ’valjeta’, valkoi ’vaalea lehmä’
karjalavalkie ’valkoinen; vaaleaverinen; kalpea; valoisa; valo; valkuainen’, valkoine ’valkoinen’, päivänvalkie ’päivänvalo’, valkoi ’valkoinen eläin’, valkko ’sama merkitys’
lyydivalged ’valkea, valoisa; valo’, valgeta ’valjeta, vaaleta, kirkastua’, valguoi ’valkea lammas’
vepsävauged ’valkoinen, valoisa, kirkas’, päivavouktal ’päivänvalossa’, vaugne̮da ’valjeta’, vaugō ’valkea lehmä’
vatjavalke̮a ’valkoinen, valoisa’, valko ’valo’, valge̮ssā ’valkaista’, valkuaine ’valkuainen’
virovalge ’valkoinen, valoisa; valo’, päevavalgel ’päivänvalossa’, valgus ’valkeus, valo, valaistus’, murt. valgutada ’välkyttää’, valk (g. valgu) ’salama’, (Wied) valgu ’valkoinen härkä’
liivivalktə ’salamoida’, valk ’salama’, ? vālda ’valkea; valkoinen lehmä’

(itämerensuomi → venäjä murt. valčak ’vaalealihainen lohi’ ja latvia valg̒is ’valkea härkä’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

mariwalγə̑δə̑, wolγə̑δə̑ ’kirkkaus, selkeys; kirkas, selkeä’, walγaltam, wolγaltam ’loistaa, kajastaa’, wolγent́śə ’salama’
–? unkari villám ’salama’.

Näihin tavallisesti yhdistetyistä saamelaisista ja mordvan sanoista katso s.v. välkeä ja vaalea (unkari villám voi kuulua vaihtoehtoisesti myös tähän). Etäsukukielissä on muitakin sanoja, joiden suhde tässä mainittuihin keskinäisiltä suhteiltaan hämäriin sanoihin on niin ikään epäselvä. Vertaa myös valo1, välähtää, välkkyä, vilahtaa (s.v. vilistä1) ja vilkkua.

Englanninkieliset vastineet

  • break
  • click
  • dawn
  • light up

Esiintymistiheys

22 389 esiintymää · 8.5 / milj.

Suomi24
8.6
Sanomalehdet
23.2
Aikakauslehdet
4.1
Wikipedia
1.9
Reddit
4.1
Tekstitykset
5.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 72 (vanheta), vokaalivaihtelutyyppi L

Yleisimmät: valkenee 34 % · valkeni 24 % · valjeta 14 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin valjeta taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minävalkenenvalkeninolen valjennutolin valjennut
sinävalkenetvalkenitolet valjennutolit valjennut
hänvalkeneevalkenion valjennutoli valjennut
mevalkenemmevalkenimmeolemme valjenneetolimme valjenneet
tevalkenettevalkenitteolette valjenneetolitte valjenneet
hevalkenevatvalkenivatovat valjenneetolivat valjenneet
passiivivaljetaanvaljettiinon valjettuoli valjettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minävalkenisinolisin valjennut
sinävalkenisitolisit valjennut
hänvalkenisiolisi valjennut
mevalkenisimmeolisimme valjenneet
tevalkenisitteolisitte valjenneet
hevalkenisivatolisivat valjenneet
passiivivaljettaisiinolisi valjettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinävalkene—
hänvaljetkoonolkoon valjennut
mevaljetkaamme—
tevaljetkaa—
hevaljetkootolkoot valjenneet
passiivivaljettakoonolkoon valjettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minävaljennenlienen valjennut
sinävaljennetlienet valjennut
hänvaljenneelienee valjennut
mevaljennemmelienemme valjenneet
tevaljennettelienette valjenneet
hevaljennevatlienevät valjenneet
passiivivaljettaneenlienee valjettu

Infinitiivit

1. infinitiivivaljeta
1. inf. pitkä muotovaljetakseen
2. inf. inessiivivaljetessa
2. inf. inessiivi, passiivivaljettaessa
2. inf. instruktiivivaljeten
3. inf. inessiivivalkenemassa
3. inf. elatiivivalkenemasta
3. inf. illatiivivalkenemaan
3. inf. adessiivivalkenemalla
3. inf. abessiivivalkenematta
3. inf. instruktiivivalkeneman
4. infinitiivivalkeneminen
5. infinitiivivalkenemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippivalkeneva
Passiivin 1. partisiippivaljettava
Aktiivin 2. partisiippivaljennut
Passiivin 2. partisiippivaljettu
Agenttipartisiippivalkenema
Kieltopartisiippivalkenematon

Riimit

-ɑljetɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Valjeta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/valjeta