Asiasanasto.fi

viimeinen

adjektiivi, substantiivi

/ˈʋiːmei̯nen/

Merkitykset

  1. 1.sellainen, jonka jälkeen ei tule enää yhtäänJunan viimeinen vaunu oli tyhjillään.
  2. 2.se tai hän, joka tulee viimeisenä tai jää viimeiseksiViimeinen sammuttakoon valot !

Synonyymit ja vastakohtasanat

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.extreme, last, final
  • ruotsiförra, sista, sist
  • saksaletzte
  • ranskadernier
  • venäjäпоследний
  • esp.último
  • viroviimane
  • italiaultimo
  • puolaostatni

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Kalastaja veti esiin toisesta laatikosta mustetta, kynän ja muistikirjan, josta hän repäisi lehden; sitten hän viimeisessä päivänkajossa ryhtyi kirjoittamaan kuittia, jonka hän samalla luki ääneen.

Jules Verne, Tonavan luotsi

Ohi ajaessa hän vilkasi, päätään kääntämättä, yläkerran ikkunoihin: siellä näkyi vaan joukko huiskuvia liinoja, ja viimeisessä ikkunassa Kerttu, joka silmät ilonitkusta punaisina suuteli käsiänsä ja heitteli niitä kapteenille.

Arvid Järnefelt, Veneh'ojalaiset

Vuoro vaihtuu myös, jos kilpailija ratkaisee tehtävän väärin tai ei tee mitään viiden sekunnin kuluessa siitä, kun viimeinen hänen arvaamansa kirjain on käännetty tai arvaa kirjaimen, joka on jo arvattu.

Wikipedia: Onnenpyörä

Englanninkieliset vastineet

  • last
  • bottom
  • terminal
  • supreme
  • last-place
  • lowest
  • nth
  • final

Esiintymistiheys

928 286 esiintymää, 353.7 / milj.

Suomi24
321.7
Sanomalehdet
556.8
Aikakauslehdet
379.4
Wikipedia
729.9
Reddit
320.2
Tekstitykset
462.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiiviviimeinen
Genetiiviviimeisen
Partitiiviviimeistä
Essiiviviimeisenä
Translatiiviviimeiseksi
Inessiiviviimeisessä
Elatiiviviimeisestä
Illatiiviviimeiseen
Adessiiviviimeisellä
Ablatiiviviimeiseltä
Allatiiviviimeiselle
Abessiiviviimeisettä

Riimit

-iːmeinen

Kaikki riimit