lo­pul­li­nen

adjektiivi/ˈlopulːinen/
Jaa

Johdettu sanasta: loppu

Merkitys

  1. asian viimeinen tila, joka ei enää muutuTutkija ei pidä perussuomalaisten romahdusta lopullisena – ”heillä on yhä potentiaalisia äänestäjiä” (aamulehti.fi)

Synonyymit ja vastakohtasanat

Etymologia

loppu + johdin -llinen

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • virolõplik

Esimerkkilauseet

Lopullisen asunsa Ilias sai n. 850-750, Odysseia n. 800-700 e.Kr.
Eino Railo, Yleisen kirjallisuuden historia I
Kreivitär, joka oli niin oman tahtonsa valtaama, että ajatteli vain lopullista päämääräänsä, ei huomannut, mikä muutos Lydiassa tapahtui.
Ida Boy-Ed, Ikionnelliset
Niille monille ihmisille, jotka eivät voineet ymmärtää hänen syvällisiä kirjoituksiaan, hän jätti joukon välittäviä mielikuvia ja symboleja, sekä käsityksen elämän lopullisesta päämäärästä.
Wikipedia: Origenes

Englanninkieliset vastineet

  • final
  • supreme
  • unalterable
  • unappealable
  • net
  • terminal
  • ultimate
  • definitive

Esiintymistiheys

116 136 esiintymää · 44.2 / milj.

Suomi24
41.7
Sanomalehdet
124.4
Aikakauslehdet
55.0
Wikipedia
73.1
Reddit
32.4
Tekstitykset
16.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivilopullinen
Genetiivilopullisen
Partitiivilopullista
Essiivilopullisena
Translatiivilopulliseksi
Inessiivilopullisessa
Elatiivilopullisesta
Illatiivilopulliseen
Adessiivilopullisella
Ablatiivilopulliselta
Allatiivilopulliselle
Abessiivilopullisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet