vii­no

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. viisto

Etymologia

Sanakirjassa
Rinnakkaismuoto, käsitellään sanan vino yhteydessä
Vanhin tieto
Henrik Florinus, 1678
Vastineita
ruotsinsaame

~ (suomi →) karjala vino ’vino’

Monista ilmeisesti affektista tietä syntyneistä sivumuodoista katso viltto2, vinkura ja vintsallaan; vinhassa, vinhaan (tavallisesti vain adv.; paikoin Peräpohja Länsipohja) ’vinossa, vinoon’ perustunee sisäheittoon (← vinahan); tähän myös vinksahtaa ’mennä vinoon, luiskahtaa sivuun’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ruotsinsaameruotsinsaame wanjal, wadnjal ’vino, viisto’, wanjaldet (piitimensaame) ’ajaa mutkitellen’, eteläsaame v´ädnjaah ’vinosti’, luulajansaame vatnjahit ’olla täydessä pituudessaan (esimerkiksi joki)’

. inarinsaame vine (koltansaame kildininsaame) ’vino’ ← suomi, kun taas pohjoissaame vidnjot (piitimensaame luulajansaame) ’vinosti, poikittain’ näyttäisi konsonantistonsa osalta liittyvän ensimmäiseen ja ensitavun osalta jälkimmäiseen ryhmään.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Viino. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/viino