vi­na

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. kolea, navakka tuuli
  2. viisto

Etymologia

1vina1 – kolea, navakka tuuli

Sanakirjassa
Käsitellään sanan vinistä yhteydessä
Vastineita
karjala, viro, liivi

Onomat. verbejä. Samaa alkuperää ovat mahdollisesti vina, vine (paikoin etupäässä Lounais-Suomi) ’kolea, navakka tuuli’, vinakka ’viiltävä, viimainen(tuuli); vauhti, kyyti’, vinittää ’tuulla purevasti; paiskata, sinkauttaa’, viro vine (g. vine, vineda) ’viiltävä, pureva tuuli’. Katso myös vinha.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalavinissä ’inistä, vikistä, vinkua’
viroviniseda ’kitistä, suhista (märät puut uunissa; tuuli)’
liivivińīkšə ’valittaa, inistä (esimerkiksi porsas)’.

Samaa juurta olevia sanoja

2vina2 – viisto

Sanakirjassa
Rinnakkaismuoto, käsitellään sanan vino yhteydessä
Vastineita
ruotsinsaame

~ (suomi →) karjala vino ’vino’

Monista ilmeisesti affektista tietä syntyneistä sivumuodoista katso viltto2, vinkura ja vintsallaan; vinhassa, vinhaan (tavallisesti vain adv.; paikoin Peräpohja Länsipohja) ’vinossa, vinoon’ perustunee sisäheittoon (← vinahan); tähän myös vinksahtaa ’mennä vinoon, luiskahtaa sivuun’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ruotsinsaameruotsinsaame wanjal, wadnjal ’vino, viisto’, wanjaldet (piitimensaame) ’ajaa mutkitellen’, eteläsaame v´ädnjaah ’vinosti’, luulajansaame vatnjahit ’olla täydessä pituudessaan (esimerkiksi joki)’

. inarinsaame vine (koltansaame kildininsaame) ’vino’ ← suomi, kun taas pohjoissaame vidnjot (piitimensaame luulajansaame) ’vinosti, poikittain’ näyttäisi konsonantistonsa osalta liittyvän ensimmäiseen ja ensitavun osalta jälkimmäiseen ryhmään.

Esiintymistiheys

267 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
1.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vina. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vina