vii­si

substantiivi, numeraali/ˈʋiːsi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vii-si (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 648. yleisin sana

Merkitykset

numeraali

  1. 5, roomalaisilla numeroilla merkittynä V, numero neljän ja kuuden välissä

substantiivi

  1. (arkikieltä)tapaa ilmaiseva sanasillä ~in 'sillä tavoin'

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Ja hän sujautti paperiin kiedotut viisi napoleonia santarmin käteen, ja santarmi poistui heti luotamme.
— Frederick Marryat, Peter Simple merillä
Ville lammas poisikkainen, Ville lammas viisin tarkoin viisintarkoin, maan kavala, tiesi kuun, tiesi päivän.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Elokuvanteko voidaan jakaa viiteen päävaiheeseen: ideointiin, esituotantoon, tuotantoon eli kuvaukseen, jälkituotantoon sekä levitykseen.
— Wikipedia: Elokuva

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan viisi lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adjektiivit
Sen teenkin enkä ajattele viittä minuuttia eteenpäin, mitä vielä on kestettävä».
— Stewart Edward White, Arizonan öitä
Vuosituhanten vaihteessa miesten edustusjoukkue pelasi viisi kautta SM-liigassa.
— Wikipedia: Savonlinnan East Volley
Turnaus käytiin viidellä eri areenalla, joista neljällä oli synteettinen alusta.
— Wikipedia: Tekonurmi
Minä tarkoitin, että Miina asettaa herätyskellon soimaan kello viideksi aamulla.
— Tatu Pekkarinen, Avioero ennen häitä

Etymologia

1viisi1 – 5

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 17 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (23 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvīs ’5’
karjalaviisi
lyydivīž(i)
vepsävīž (g. vīde̮n)
vatjavīs(i)
viroviis (g. viie) ’viisi’
liivivīž (g. vīd) ’sama merkitys’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamevitˈtâ (g. viđâ) ’5’
ersämordvaersämordva vet́e, vät́ä, mokšamordva vet́ä
länsimarilänsimari wəts, itämari wit́ś, wə̑t́ś (a.), länsimari wəzət, itämari wizə̑t (s.)
udmurttivit́
komivit
etelämansietelämansi länsimansi ät, itämansi ǟt, pohjoismansi at
hantiwet
unkariöt ’sama merkitys’
–?? nenetsi jūʾ, jūt ’kymmenen’
enetsibiuʾ
nganasanibīʾ
selkuppikȫtʾ, kȫt
kamassibjəʾn
koibaalibet, bi
matoribi
taigidschūn
karagassitjutt ’sama merkitys’

(samojedilaisten sanojen kuuluminen tähän epävarmaa lähinnä semantt. syistä).

Samaa juurta olevia sanoja

2viisi2 – viisiin, viisin ’tavalla, lailla’

Alkuperä
Lainasana (muinaisruotsi: vīs)
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
et. kaakk- ja hämäläismurteet sekä ymp.
  1. suomiviisi
  2. muinaisruotsivīs, nykyruotsi vis ’tapa, muoto, keino’muinaisnorja vís, keskiyläsaksa, keskialasaksa wīs(e), nykysaksa Weise, anglosaksi wīs(e), englanti wise ’sama merkitys’

inkeroinen vīsi ’tapa’, vatja (August Ahlqvistin aineistosta) vīsi ’tapa, laatu’ mahdollisesti ← viro viis (g. ‑i) ’tapa, muoto’ ← keskialasaksa (josta myös → liivi vīž, mon. vīžəd ’sama merkitys’).

: »tuohon viisaan» (Sotkamo), »sillä viisalla» (Vermlanti)

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Käännökset

  • engl.five
  • ruotsifem
  • saksafünf
  • ranskacinq
  • venäjäпять
  • esp.cinco
  • viroviis
  • italiacinque
  • puolapięć
  • norjafem

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • five
  • Little Phoebe
  • Phoebe
  • cinque
  • fin
  • fivesome
  • pentad
  • quint

Esiintymistiheys

475 193 esiintymää · 181.1 / milj.

Suomi24
123.2
Sanomalehdet
571.2
Aikakauslehdet
325.8
Wikipedia
576.8
Reddit
148.3
Tekstitykset
395.3

Riimit

-iːsi

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Viisi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/viisi