- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: vindelborr)
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- hämäläismurteet Karjala Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa, osin Satakunta Keski-Pohjanmaa
- Vastineita
- inkeroinen, karjala
- suomivintilä
- nykyruotsivindelborr, murt. vindel, vindil ’näveri, pora’
työkalunnimenä kaiketi ← saksa windel(bohrer) ’sama merkitys’, jonka alkuosa kuuluu s.v. vintti2 main. germaanisten sanojen yhteyteen
viro vinnal (g. vinla, vindla), murt. vinnel, vinnald (Wied ‑i) ’vintilä, pora’, liivi vindəl, vīndal ’sama merkitys’ ← saksa (liivi ehkä latvian sanan vindelis ’sama merkitys’ välityksellä).
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | vint(t)eli ’näveri’ (mahdollisesti ← suomi tai viro) |
|---|---|
| karjala | vintilä ’sama merkitys’ (kaiketi ← suomi) |