po­ra

substantiivi/ˈporɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

po-ra (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 8 023. yleisin sana

Merkitykset

  1. työkalu tai kone, jossa pyörivä terä tekee reiän kappaleeseen
  2. (muodollinen)poranterä, poraosa

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Mut sihteeri palasi puhelimesta ja istui vanhalle paikalleen, ei mitään merkkiä romantisesta, hän vaipui vain yhä realiseen, hän puhui Porvoosen, Raumalle, Poriin, hän heitteli pinkkoja paperikoriin, mut nähnyt ei vierasta vieläkään.
— Eino Leino, Tuulikannel II
Eversti käännähti satulassaan ja huomasi puhujan aliupseeri Antti Matinpojaksi, joka oli ollut mukana Narvasta aikain, joutunut sitten Pultavassa vangiksi, mutta karannut, ja kotimaahan palattuaan liittynyt Porin rykmenttiin.
— Kyösti Wilkuna, Miekka ja sana II
Dorsetin kulttuuri sopeutui paremmin arktikseen, muun muassa meripyynnin merkitys kasvoi ajan mukana, mutta kulttuuri "unohti" jousen, nuolen ja poran.
— Wikipedia: Paleoeskimot

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan pora lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Dick otti poran käteensä ja tutki sitä ammattimiehen mielenkiinnolla.
— Edgar Wallace, Kaksoisolento

Etymologia

1pora1 – lastuava tai iskevä työkalu, jolla tehdään reikiä

Alkuperä
Lainasana (varhaisempi uusruotsi)
Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Levinneisyys
yleinen paitsi Satakunta, ei Vermlanti
Vastineita
inkeroinen, karjala

Lainalähde: ← varhaisempi uusruotsi, nykyruotsi murt. Suomi bor, nykyruotsi borr, muinaisyläsaksa bora ’pora’, muinaisruotsi boriärn ’porarauta, poran rautaosa’; muinaisruotsi bora, nykyruotsi borra ’porata’.

(suomi →)

inarinsaame poorȧ ’pora; kehräkaira tai sen kärki’, poorȧđ ’porata (kehräkairalla)’ ← suomi; N bōrâ ’pora’, pohjoissaame bōrit (eteläsaame luulajansaame koltansaame) ’porata’ lähinnä ← skandinaavinen. — Vertaa pura1.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpora ’kaira, suuri veivari’
karjalapora ’(kivi)pora’, porata ’porata’, porirauta ’pora’

Samaa juurta olevia sanoja

2pora2 – (sopiva) aika; vapaus, valta (tehdä jotakin)

Alkuperä
Lainasana (venäjä: porá)
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1880
Levinneisyys
paikoin kaakkoismurteet
Vastineita
lyydi
  1. suomipora
  2. venäjäporá ’aika; vuodenaika; määräaika; sopiva aika’
Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

lyydipora ’aika’

3pora3 – huuto, parku

Sanakirjassa
Käsitellään sanan porata yhteydessä
Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Vastineita
karjala, viro

Deskr.-onomat. sanoja, vertaa parkua ja porista.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaporata (prs. porajau) ’torua, moittia’
viroporiseda ’murista, jupista; (Wied, rinn. porada) riidellä’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • auger
  • borer
  • bitstock
  • bur
  • burr
  • drill
  • trepan

Esiintymistiheys

19 432 esiintymää · 7.4 / milj.

Suomi24
7.9
Sanomalehdet
5.4
Aikakauslehdet
4.5
Wikipedia
2.8
Reddit
3.9
Tekstitykset
6.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: porin 50 % · porissa 26 % · poriin 8 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-orɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pora. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pora