virveli
substantiivi/ˈʋirʋeli/
Merkitykset
- 1.heittovapaan perustuva kalastusväline, jolla siimaan kiinnitetty viehe saadaan heitettyä kauas ja kelattua kelalla takaisin
- 2.(musiikki)pikkurumpu
Synonyymit
Etymologia
1, (kalastusväline) sv, svirvel (’viehe’) [2] (pikkurumpu) samanmerkityksisestä ruotsin sanasta virveltrumma (”pärinärumpu”)
Yhdyssanat ja johdokset
Yhdyssanat
Johdokset
Liittyvät sanat
Käännökset
- ranskamoulinet (m), lancer (m)
Hierarkia
Yläkäsitteet
Esimerkkilauseet
Vicia cracca: hiirenherno, -kanra, -nätkin, -nätkä, -papu l. -rokka, härkyli, kurenpapu, -riista, -virvilä l. -värppä, linnunherne l. -papu, näkinheinä, nätkelmä, nätkin, sininätkymä, variksen-herne, virne, virveli, virvilä.
Olenpa jo pystössä kahden töppöseni päällä, luullakseni niin lujassa kuin sinäkin, vaikka kyllä äsken sääreni virveliä huusivat, ja olenpa koko asian sopinut jo Tinttalan Marin kanssa", sanoi mies ja astui samassa Matin eteen.
Keskeisin ero perhokalastuksessa käytettäviin välineisiin ja heittotekniikkaan on siinä, että virvelissä ei hyödynnetä siiman painoa, vaan vieheen tulee olla niin raskas, että sen paino riittää purkamaan siimaa kelalta.
Englanninkieliset vastineet
- spinning rod
- snare drum
Esiintymistiheys
2 213 esiintymää, 0.8 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 6
| Nominatiivi | virveli |
| Genetiivi | virvelin |
| Partitiivi | virveliä |
| Essiivi | virvelinä |
| Translatiivi | virveliksi |
| Inessiivi | virvelissä |
| Elatiivi | virvelistä |
| Illatiivi | virveliin |
| Adessiivi | virvelillä |
| Ablatiivi | virveliltä |
| Allatiivi | virvelille |
| Abessiivi | virvelittä |
Riimit
-irʋeli
Kaikki riimit